Lahjoita joulukorttirahat väkivaltaa kokeneiden naisten ja tyttöjen hyväksi

Tänä jouluna voit joulukorttien lähettämisen sijaan lahjoittaa joulukorttirahat väkivaltaa kokeneiden naisten ja tyttöjen hyväksi. Tukemalla meitä voimme auttaa yhä useampia naisia ja tyttöjä saamaan tarvitsemansa tuen. 

 

Monet haluavat joulukorttien lähettämisen sijaan lahjoittaa kortteihin käytettävän summan hyväntekeväisyyteen. Nyt sinun on mahdollista tehdä meille lahjoitus ja kertoa läheisillesi, että olette yhdessä osallistuneet tukemaan väkivaltaa ja häirintää kokeneita naisia ja tyttöjä. Lähetä siis fyysisen kortin sijaan sähköinen tervehdys ja tehdään yhdessä toipumisesta totta!

Voit osallistua yrityksenä tai yksityishenkilönä.

 

Näin helppoa se on:

1) Tee lahjoitus haluamallasi summalla joko MobilePaylla tai tilisiirrolla:

MobilePay-keräysnumero 22241

Tilinumero: FI76 8000 1710 11 5701, DABAFIHH

Viitenumero: 5209

Huom! Käytäthän viitettä lahjoittaessasi tilisiirrolla.

Keräyslupa RA/2019/889

 

2) Tallenna sinulle sopiva kuva klikkaamalla hiiren oikeaa näppäintä. Nyt voit käyttää toivotusta viestissä, mailissa tai Facebookissa.

Hyvää joulua!

Vastaa kyselyymme koronapandemian vaikutuksista

Keräämme Naisten Linjalla tietoa ja kokemuksia siitä, miten vuoden 2020 koronapandemia on tähän mennessä vaikuttanut väkivaltaa kokeneisiin naisiin (itsemäärittelyä kunnioittaen), heille suunnattuihin palveluihin ja heitä kohtaaviin ihmisiin. Pyrimme kyselyn kautta saamallamme tiedolla lisäämään ymmärrystämme koronapandemian vaikutuksista kohde- ja sidosryhmiimme ja sitä kautta kehittämään toimintaamme.

 Kysely on suunnattu…

  • Naisille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa lähisuhteessa tämän vuoden aikana
  • Naisille, jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa joskus aiemmin
  • Henkilöille, jotka ovat väkivaltaa kokeneen/kokevan läheisiä
  • Henkilöille, jotka ovat työnsä yhteydessä jollain tavalla kohdanneet väkivaltateemaa tai väkivaltaa kokeneita naisia.

Kyselyssä on myös erillisiä kysymyksiä, jotka ovat suunnattu Naisten Linjan vapaaehtoistyöntekijöille.
Vastaaminen vie noin 15 minuuttia ja on täysin anonyymia. Huolehdimme, että ulkoisen viestinnän yhteydessä yksittäisiä kyselyyn vastanneita henkilöitä ei voida tunnistaa.

Siirry kyselyyn tästä.

Kiitos, että vastaat ja autat meitä ymmärtämään koronan vaikutuksia yhä laajemmin.
Kysely sulkeutuu 8.11.2020.


Naisten Linja etsii hanketyöntekijän sijaista Turv@verkko-hankkeeseen

Naisten Linja Suomessa ry:n naisiin kohdistuvaan digitaaliseen väkivaltaan erikoistunut Turv@verkko-hanke etsii hanketyöntekijää opintovapaan sijaiseksi ajalle 16.11.2020-30.11.2021 tai sopimuksen mukaan.

Turv@verkko-hankkeen tavoitteena on tukea digitaalista väkivaltaa kokeneita naisia ja tyttöjä (itsemäärittelyä kunnioittaen) sekä lisätä tietoisuutta ilmiöstä niin ammattilaisten kuin suuren yleisönkin keskuudessa. Hankkeen tärkeimmät kohderyhmät ovat a) verkkovihan ja maalittamisen kohteeksi joutuneet naiset, b) parisuhteessa digitaalista väkivaltaa kokeneet naiset ja c) eron jälkeistä digitaalista vainoa kokeneet naiset. Myös erilaisten ammattilaisryhmien kouluttaminen on hankkeessa tärkeässä roolissa.

Turv@verkko-hanke tarjoaa ainutlaatuisen näköalapaikan sukupuolistuneen väkivallan ajankohtaisiin kysymyksiin, joiden yleisyyteen ja haavoittavuutteen ollaan vasta heräämässä. Työssämme ruohonjuuritason asiakastyö yhdistyy yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttamiseen. Naisten Linjalla väkivaltaa lähestytään ilmiönä feministisestä näkökulmasta. Turv@verkko-hankkeessa työskentelee hanketyöntekijän lisäksi hankepäällikkö ja osa-aikaisesti viestinnän suunnittelija. 

Hanketyöntekijän työnkuvaan kuuluu hankkeen asiakastyö ja sen kehittäminen puhelin- ja verkkopalveluissa (chat- ja nettikirjepalvelu). Hanketyöntekijä on vastuussa Turv@verkko-hankkeen verkkovertaisryhmien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Hän toimii niissä toisena ohjaajana, etsii ohjaajapareja yhteistyökumppaneista sekä tarvittaessa perehdyttää heidät. Lisäksi hanketyöntekijä suunnittelee ja toteuttaa viranomaisille ja väkivalta-alan toimijoille suunnattuja koulutuksia digitaalisen väkivallan tunnistamiseksi ja sen puheeksi ottamiseksi yhdessä hankepäällikön kanssa.

Hanketyöntekijä suunnittelee digitaalisten itsepuolustuskurssien sisältöjä ja toteuttaa kurssin yhteistyössä hankepäällikön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi hanketyöntekijä vastaa nuorten kanssa työskenteleville suunnatun työpajan toteutuksesta sekä osallistuu hankkeen viestintään yhdessä muun hanketiimin kanssa.

Hanketyöntekijältä edellytämme tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa (esim. sosiaalityöntekijä tai sosionomi) sekä kokemusta vaativasta asiakastyöstä. Tehtävä edellyttää hyviä yhteistyötaitoja, itsenäistä työotetta, hyvää englanninkielen taitoa sekä kykyä oppia uutta ja ottaa asiakokonaisuuksia nopeasti haltuun. Sukupuolistuneeseen väkivaltaan, verkkovihaan ja vähemmistöjen kohtaamaan syrjintään liittyvä osaaminen sekä kokemus kouluttamisesta sekä verkkoympäristöissä toimimisesta ovat tehtävässä eduksi.

Tehtävän tiedot

Työaika: Kokoaikainen
Tehtävä alkaa: 16.11.2020 tai sopimuksen mukaan
Tehtävä päättyy: 30.11.2021 (opintovapaan sijaisuus)
Palkka: Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen mukainen, vaativuusryhmä 6. Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi maksetaan henkilökohtaista palkanosaa valittavan henkilön kokemuksesta ja koulutuksesta riippuen.
Sijainti: Helsingin keskusta / etätyö

Hakeminen

Hakemus ja ansioluettelo lähetetään osoitteeseen rekry@naistenlinja.fi viimeistään sunnuntaina 18.10. klo 23:59.

Sopivimmat hakijat kutsutaan haastatteluihin, jotka pidetään 19.10. alkavalla viikolla. Valinnasta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman pian.

Lisätiedot:

Lisätietoja antaa vs. toiminnanjohtaja Taru Anttonen, taru.anttonen@naistenlinja.fi, 0505182231. Soittoajat to 24.9. klo 13-15, to 1.10. klo 13-15 ja pe 9.10. klo 10-12.

Naisten Linja ja Monika-Naiset liitto: Järjestöjen tuki luo turvaa ja auttaa pahimman elämänkriisin yli

Naisten Linja Suomessa ry ja Monika-Naiset liitto ry vetoavat päättäjiin, että syyskuun budjettiriihessä turvataan resurssit väkivaltaa kokeneiden naisten ja tyttöjen auttamiseen ja kotoutumista tukevaan työhön.

Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä ehdotetaan merkittävää leikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen. Leikkauksen toteutuminen tarkoittaisi isoja supistuksia siinä pitkäjänteisessä työssä, jota me sosiaali- ja terveysalan järjestöt olemme vuosia rakentaneet. Olemme hyvin huolissamme erityisesti niiden ihmisten puolesta, jotka ilman järjestöjen apua joutuisivat kokemaan entistä enemmän turvattomuutta, väkivaltaa, ulkopuolisuutta ja syrjintää.

Järjestölähtöisellä työllä tavoitamme erityisesti yhteiskuntamme haavoittuvimmassa asemassa
olevia ihmisiä, jotka ovat mm. luku- ja kirjoitustaidottomia, asunnottomia, kokeneet pari- ja lähisuhdeväkivaltaa, kunniaan liittyvää väkivaltaa tai joutuneet ihmiskaupan uhriksi. Järjestöt
tuottavat korkealaatuisia palveluja näiden erityisosaamista vaativien ilmiöiden parissa. Parhaimmillaan toimintaa toteutetaan laajassa moniammatillisessa yhteistyössä sekä kuntien että muiden toimijoiden kanssa. Järjestöt täydentävät viranomaispalveluja ja tukevat ihmisiä pääsemään niihin. Näiden toimivien rakenteiden, osaamisen ja kumppanuuksien romuttaminen olisi erittäin lyhytnäköistä.

On vaikea nähdä, että julkinen sektori pystyisi paikkaamaan sen aukon, jonka järjestöjen tuottamien matalan kynnyksen tukipalveluiden massiivinen leikkaaminen aiheuttaisi. Koronakriisi on osoittanut, että järjestökenttä on ollut nopea uudistamaan toimintaansa. Lyhyessä ajassa on luotu uusia toimintatapoja ja pystytty tukemaan ihmisiä näissä poikkeuksellisissakin olosuhteissa. Monelle järjestön tarjoama tuki ja toiminta on nyt se pelastusrengas, joka auttaa jaksamaan pahimman yli.

Naisten Linja Suomessa ry:n ja Monika-Naiset liitto ry:n matalan kynnyksen palveluilla tuetaan väkivaltaa ja sen uhkaa kokeneita naisia. Sen lisäksi Monika-Naiset liitossa tehdään naisten kotoutumista ja työllistymistä tukevaa työtä. Hyvä kotoutuminen mm. ennaltaehkäisee väkivaltaa ja lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Väkivallasta toipuminen on pitkä prosessi, joka vaatii ammatillisesti ohjattuja tukipalveluita. Palveluita tarvitaan väkivallan tunnistamiseen, kriisivaiheeseen ja väkivallasta aiheutuneesta traumasta toipumiseen.

Olemme erittäin huolissamme siitä, että näistä nykyäänkin riittämättömistä palveluista leikkaaminen osuu kaikkein heikkomassa asemassa oleviin naisiin ja lapsiin. Leikkaukset eivät tuo odotettuja säästöjä, vaan niiden seurauksena syntyy huomattavaa yksilöiden ja yhteisöjen pahoinvointia ja pidemmällä tähtäimellä kasvavia sosiaali- ja terveysmenoja. Väkivaltaa kokeneiden palveluista leikkaaminen on myös ristiriidassa hallitusohjelman ja Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa.

Vaadimme, että valtioneuvosto löytää kestävän ratkaisun sotejärjestöjen rahoituksen turvaamiseksi. Olemassa olevaa rahoitusjärjestelmää ei saa romuttaa ennen kuin uusi vaihtoehto on olemassa.

Taru Anttonen, vs. toiminnanjohtaja, Naisten Linja Suomessa ry
Jenni Tuominen, toiminnanjohtaja, Monika-Naiset liitto ry

SYKSYN VERTAISRYHMÄTOIMINTA VÄKIVALTAA KOKENEILLE NAISILLE KÄYNNISTYY

Naisten Linja järjestää syksyllä useita vertaisryhmiä väkivaltaa kokeneille naisille ja tytöille, sekä kasvokkain että verkossa tapaavia. Haku lähisuhteessa henkistä väkivaltaa kokeneiden naisten verkkovertaisryhmään on auki 23.8. saakka, Helsingissä kasvokkain tapaava avoin ryhmä alkaa torstaina 13.8., ja kiinteään Olen selviytyjä -ryhmään on haku auki 10.-30.8. Lue lisää alta:

VERTAISRYHMÄT HELSINGISSÄ

Avoimen ryhmän tapaamisia järjestetään syyskauden aikana 10 kertaa. Ryhmä kokoontuu Helsingin keskustassa joka toinen torstai 13.8.-17.12.2020 välisenä aikana. Avoin ryhmä on avoin ja maksuton matalan kynnyksen vertaistukiryhmä väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille itsemäärittelyoikeutta kunnioittaen. Ryhmään osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista.

Olen selviytyjä -ryhmä on parisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille suunnattu vertaistukiryhmä, jonka kokoonpano pysyy samana koko syksyn ajan ja ryhmän jäsenet sitoutuvat pitkäaikaiseen toimintaan yhdessä. Ryhmään haetaan hakulomakkeella ja kaikki hakijat haastatellaan. Haku on auki 10.-30.8. Lisätietoa ja hakulomake löytyvät täältä.

VERTAISRYHMÄT VERKOSSA

Syyskaudella Naisten Linja järjestää useita verkossa kokoontuvia vertaistukiryhmiä. Kaikkiin verkkoryhmiin on erilliset hakulomakkeet ja haastattelut. Ryhmiin osallistutaan suojatulla keskustelufoorumilla Naisten Linjan nettisivuilla. Keskustelut ryhmässä käydään nimimerkkien takaa, eikä osallistujan henkilöllisyys ole muiden kuin ryhmänohjaajien tiedossa.

Verkkoryhmä lähisuhteessa henkistä väkivaltaa kokeneille naisille järjestetään 21.9.-30.10.2020 ja haku ryhmään on auki 23.8. asti. Lue lisää ja hae ryhmään täältä.

Syksyllä järjestetään myös verkkoryhmä digitaalista väkivaltaa parisuhteessaan kokeneille, verkkoryhmä väkivaltaa kokeneille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville sekä loppuvuodesta vielä yksi verkkoryhmä, jonka kohderyhmästä tiedotamme alkusyksystä. Hakuajat näihin ryhmiin julkaistaan myöhemmin syksyllä.

Ajankohtaiset tiedot tulevista ryhmistä löytyvät Ryhmätoiminta -sivulta.

NAISTEN LINJA ETSII KEHITTÄMISTYÖN SUUNNITTELIJAA – HAKUA JATKETTU!

Naisten Linja Suomessa ry on rekisteröity voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoitus on vastustaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ylläpitäviä asenteita ja rakenteita yhteiskunnassa, poistaa tällainen väkivalta yhteiskunnallisella ja yksityisellä tasolla sekä auttaa väkivallan kohteeksi joutuneita naisia. Lisäksi yhdistys pyrkii edistämään naisten tasa-arvoa ja oikeuksia yhteiskunnassa. Naisten Linjan puhelinpalvelu, chat-palvelu, nettikirjepalvelu sekä tukihenkilötoiminta väkivaltaa kokeneille tai sitä pelkääville naisille ja tytöille perustuvat koulutettujen vapaaehtoisten työhön.

Naisten Linja Suomessa ry:ssä on haettavana kehittämistyön suunnittelijan tehtävä, joka on määräaikainen 31.7.2021 asti.

Tehtävän kuvaus

Kehittämistyön suunnittelija vastaa Naisten Linjan palveluseurannasta ja siihen liittyvästä kehityksestä sekä palveluraportoinnista. Suunnittelija luo sähköiset seuranta- ja palautelomakkeet, analysoi tulokset sekä kokoaa yhteen säännöllisen analyysin ja kehitysehdotuksia. Tehtävänkuvaan kuuluu Naisten Linjan palveluiden kehittäminen yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa sekä Naisten Linjan yhteyshenkilönä toimiminen verkkopalveluiden tarjoajien suuntaan.

Kehittämistyön suunnittelija vastaa Naisten Linjan varainhankinnan suunnittelusta, kehittämisestä ja osin myös toteuttamisesta. Hän suunnittelee varainhankintakampanjoita, hankkii lahjoittajia ja solmii ja ylläpitää yrityskumppanuuksia.

Muut tehtävät: Työajan salliessa kehittämistyön suunnittelija suunnittelee viranomaiskoulutuksia ja oppilaitosvierailuja. Tarvittaessa hän voi myös päivystää Naisten Linjan puhelinpalvelussa, chatissa ja nettikirjeiden vastaajana. Tätä varten suunnittelija käy Naisten Linjan vapaaehtoiskoulutuksen syksyllä 2020.

Tehtävä voi sisältää satunnaista ilta- ja viikonlopputyötä sekä satunnaista matkustamista.

Hakijalta odotamme

Työ edellyttää kokemusta erilaisista raportointi- ja seurantajärjestelmistä, hyviä IT-taitoja sekä kokemusta varainhankinnasta ja/tai proaktiivisesta myyntityöstä. Edellytämme myös hyviä yhteistyötaitoja, itsenäistä työotetta, erinomaista suomen kielen taitoa sekä hyvää englannin kielen taitoa.

Eduksi luetaan:

  • Kokemus järjestötoiminnasta
  • Osaaminen ja kokemus palvelumuotoilusta, erityisesti verkkoalustoilla
  • Ymmärrys naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta työstä
  • Hyvä ruotsin kielen taito

Tehtävän tiedot 

Työaika: Kokoaikainen (37,5 h/vko)

Palkka: Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen mukainen, vaativuusryhmä 5. Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi maksetaan henkilökohtaista palkanosaa valittavan henkilön kokemuksesta ja koulutuksesta riippuen.

Tehtävä alkaa: Elo-syyskuussa 2020.

Tehtävä päättyy: 31.7.2021

Määräaikaisuuden syy: sijaisuus

Hakeminen

Hakemus ja ansioluettelo lähetetään osoitteeseen rekry@naistenlinja.fi viimeistään keskiviikkona 12.8. klo 23:59.

Sopivimmat hakijat kutsutaan haastatteluihin, jotka pidetään 17.8. alkavalla viikolla. Valinnasta pyritään ilmoittamaan viimeistään seuraavalla viikolla.

Lisätiedot:

Lisätietoja antaa vs. toiminnanjohtaja Taru Anttonen, taru.anttonen@naistenlinja.fi, 0505182231. Soittoajat ti 4.8. klo 13-15 ja to 6.8. klo 13-15.

Kiinnostaako digitaalisen väkivallan vastainen työ? Naisten Linjan Turv@verkko-hanke hakee kahta harjoittelijaa

Naisten Linjan naisiin kohdistuvaan digitaaliseen väkivaltaan erikoistunut Turv@verkko-hanke etsii korkeakouluharjoittelijaa hankkeen 1) asiakastyöhön ja 2) hankeviestintään. Kolmen kuukauden palkallisen harjoittelun ajankohta on sovittavissa. 

Turv@verkko-hankkeen tavoitteena on tukea digitaalista väkivaltaa kokeneita naisia ja tyttöjä (itsemäärittelyä kunnioittaen) sekä lisätä tietoisuutta ilmiöstä niin ammattilaisten kuin suuren yleisönkin keskuudessa. Hankkeen tärkeimmät kohderyhmät ovat a) verkkovihan ja maalittamisen kohteeksi joutuneet naiset, b) parisuhteessa digitaalista väkivaltaa kokeneet naiset ja c) eron jälkeistä digitaalista vainoa kokeneet naiset. Myös erilaisten ammattilaisryhmien kouluttaminen on tärkeässä roolissa.

Turv@verkko-hanke tarjoaa ainutlaatuisen näköalapaikan sukupuolistuneen väkivallan ajankohtaisiin kysymyksiin, joiden yleisyyteen ja haavoittavuutteen ollaan vasta heräämässä. Työssämme ruohonjuuritason asiakastyö yhdistyy yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttamiseen. Naisten Linjalla väkivaltaa lähestytään ilmiönä feministisestä näkökulmasta. 

Keitä etsimme?

  1. Etsimme Turv@verkon asiakastyöhön teknologiasta ja tietoturvasta innostunutta asiakastyön harjoittelijaa, joka on sosiaalialan opintojensa loppupuolella. Harjoittelijan tehtäviin kuuluu muun muassa hanketyöntekijän apuna toimiminen Turv@verkon tukipalveluissa (puhelin- ja chat-päivystys sekä nettikirjepalvelu). Sukupuolistuneeseen väkivaltaan, verkkovihaan ja vähemmistöjen kohtaamaan syrjintään liittyvät tiedot ja taidot ovat tehtävässä hyödyksi. Valmiuden asiakastyön tekemiseen on voinut saada myös käymällä Naisten Linjan (tai jonkin muun tahon järjestämän) vapaaehtoiskoulutuksen.
  2. Etsimme hankkeeseen myös rohkeaa ja sujuvakynäistä viestinnän harjoittelijaa. Harjoittelijan tehtäviin kuuluvat muun muassa Turv@verkon palveluiden markkinointi, somepäivitykset, tiedotteiden ja muiden sisältöjen kirjoittaminen sekä hankkeesta viestiminen sidosryhmille. Viestinnän harjoittelijalta odotamme kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, organisaatioviestintään ja somemarkkinointiin.  Tehtävässä on myös hyötyä verkkovihailmiön ja sukupuolistuneen väkivallan teemojen ymmärryksestä.

Turv@verkko-hankkeessa työskentelevät hankepäällikkö Louna Hakkarainen (TaT, VTL) ja hanketyöntekijä Sonja Tihveräinen (YTM, sosiaalityöntekijä), joka toimii asiakastyön harjoittelijan ohjaajana. Harjoittelun kesto on kolme kuukautta, ja harjoittelijan palkka on 1236 euroa kuukaudessa. Lähetä motivaatiokirje ja ansioluettelo osoitteeseen louna.hakkarainen@naistenlinja.fi viimeistään sunnuntaina 2.8. klo 23:59. Kirjoita sähköpostin otsikkokenttään “Turv@verkon harjoittelijahaku”. Merkitse hakemukseesi selkeästi kumpaa paikkaa haet, ja mikä olisi sinulle mahdollinen harjoittelun ajankohta.

NAISTEN LINJA ETSII KEHITTÄMISTYÖN SUUNNITTELIJAA

Naisten Linja Suomessa ry on rekisteröity voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoitus on vastustaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ylläpitäviä asenteita ja rakenteita yhteiskunnassa, poistaa tällainen väkivalta yhteiskunnallisella ja yksityisellä tasolla sekä auttaa väkivallan kohteeksi joutuneita naisia. Lisäksi yhdistys pyrkii edistämään naisten tasa-arvoa ja oikeuksia yhteiskunnassa. Naisten Linjan puhelinpalvelu, chat-palvelu, nettikirjepalvelu sekä tukihenkilötoiminta väkivaltaa kokeneille tai sitä pelkääville naisille ja tytöille perustuvat koulutettujen vapaaehtoisten työhön.

Naisten Linja Suomessa ry:ssä on haettavana kehittämistyön suunnittelijan tehtävä, joka on määräaikainen 31.7.2021 asti.

Tehtävän kuvaus

Kehittämistyön suunnittelija vastaa Naisten Linjan palveluseurannasta ja siihen liittyvästä kehityksestä sekä palveluraportoinnista. Suunnittelija luo sähköiset seuranta- ja palautelomakkeet, analysoi tulokset sekä kokoaa yhteen säännöllisen analyysin ja kehitysehdotuksia. Tehtävänkuvaan kuuluu Naisten Linjan palveluiden kehittäminen yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa sekä Naisten Linjan yhteyshenkilönä toimiminen verkkopalveluiden tarjoajien suuntaan. 

Kehittämistyön suunnittelija vastaa Naisten Linjan varainhankinnan suunnittelusta, kehittämisestä ja osin myös toteuttamisesta. Hän suunnittelee varainhankintakampanjoita, hankkii lahjoittajia ja solmii ja ylläpitää yrityskumppanuuksia.

Muut tehtävät: Työajan salliessa kehittämistyön suunnittelija suunnittelee viranomaiskoulutuksia ja oppilaitosvierailuja. Tarvittaessa hän voi myös päivystää Naisten Linjan puhelinpalvelussa, chatissa ja nettikirjeiden vastaajana. Tätä varten suunnittelija käy Naisten Linjan vapaaehtoiskoulutuksen syksyllä 2020. 

Tehtävä voi sisältää satunnaista ilta- ja viikonlopputyötä sekä satunnaista matkustamista. 

Hakijalta odotamme

Työ edellyttää kokemusta erilaisista raportointi- ja seurantajärjestelmistä, hyviä IT-taitoja, ymmärrystä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta työstä sekä näyttöjä onnistuneesta varainhankinnasta. Edellytämme myös hyviä yhteistyötaitoja, itsenäistä työotetta, erinomaista suomen kielen taitoa sekä hyvää englannin kielen taitoa.

Eduksi luetaan:

  • Kokemus järjestötoiminnasta
  • Osaaminen ja kokemus palvelumuotoilusta, erityisesti verkkoalustoilla
  • Hyvä ruotsin kielen taito

Tehtävän tiedot 

Työaika: Kokoaikainen (37,5 h/vko)

Palkka: Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen mukainen, vaativuusryhmä 5. Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi maksetaan henkilökohtaista palkanosaa valittavan henkilön kokemuksesta ja koulutuksesta riippuen.

Tehtävä alkaa: Elo-syyskuussa 2020.

Tehtävä päättyy: 31.7.2021

Määräaikaisuuden syy: sijaisuus

Hakeminen

Hakemus ja ansioluettelo lähetetään osoitteeseen rekry@naistenlinja.fi viimeistään sunnuntaina 2.8. klo 23:59.

Sopivimmat hakijat kutsutaan haastatteluihin, jotka pidetään 12.-14.8. Valinnasta pyritään ilmoittamaan seuraavan viikon aikana.

Lisätiedot:

Lisätietoja antaa sähköpostitse ja puhelimitse 26.6. saakka vs. toiminnanjohtaja Taru Anttonen, taru.anttonen@naistenlinja.fi, 0505182231. Toiminnanjohtajan loman aikana  lisätietoja antaa hallituksen puheenjohtaja Otava Piha, puheenjohtaja@naistenlinja.fi, 0417241697. Soittoajat ti 14.7. klo 12-14 ja ti 28.7. klo 12-14.

NAISTEN LINJAN PALVELUT LAAJENEVAT ELOKUUSSA

Syksyllä Naisten Linjan palvelut laajenevat järjestölle myönnetyn koronavirustilanteeseen liittyvän ylimääräisen STEA-avustuksen myötä. Myös digitaaliseen väkivaltaan keskittyvän Turv@verkko-hankkeen uudet palvelut avautuvat syyskaudella.

Kesän jälkeen puhelinpäivystys ja chat saavat myös päivävuorot ja Turv@verkko-hanke avaa erilliset puhelin- ja chatpäivystysvuorot digitaalista väkivaltaa kokeneiden tueksi. Naisten Linjan chat-päivystyksen päivävuoro on maanantaisin kello 12-14 ja puhelinlinja on auki tiistaisin kello 12-14. Chatin ja puhelimen päivävuoroissa päivystää Naisten Linjan työntekijä. Turv@verkko-hanke päivystää digitaaliseen väkivaltaan liittyen chatin kautta keskiviikkoisin kello 12-14 ja puhelimitse torstaisin klo 12-14. Uudet puhelin- ja chatpäivystysajat astuvat voimaan maanantaina 17. elokuuta. Nykyiset puhelinpäivystysajat (ma-pe klo 16-20) ja keväällä voimassa olleet chat-päivystysajat (ti, ke & to klo 17-19) pysyvät myös ennallaan.


Syyskaudella Naisten Linja järjestää myös useita ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä sekä kasvokkain että verkossa. Kaikki alla mainitut syyskauden ryhmät ovat osallistujalle maksuttomia.

VERTAISRYHMÄT HELSINGISSÄ

Avoimen ryhmän tapaamisia järjestetään syyskauden aikana 10 kertaa. Ryhmä kokoontuu Helsingin keskustassa joka toinen torstai 13.8.-17.12.2020 välisenä aikana. Kokoontumisten osoite ilmoitetaan myöhemmin Ryhmätoiminta-sivulla. Avoin ryhmä on avoin ja maksuton matalan kynnyksen vertaistukiryhmä väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille itsemäärittelyoikeutta kunnioittaen. Ryhmään osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista. 

Olen selviytyjä -ryhmä on parisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille suunnattu vertaistukiryhmä, jonka kokoonpano pysyy samana koko syksyn ajan ja ryhmän jäsenet sitoutuvat pitkäaikaiseen toimintaan yhdessä. Ryhmään haetaan hakulomakkeella ja kaikki hakijat haastatellaan. Hakuohjeet ja ryhmän lisätiedot ilmoitetaan myöhemmin Ryhmätoiminta-sivulla.

VERTAISRYHMÄT VERKOSSA

Syyskaudella Naisten Linja järjestää 5 verkossa kokoontuvaa vertaistukiryhmää. Kaikkiin verkkoryhmiin on erilliset hakulomakkeet ja haastattelut. Ryhmiin osallistutaan suojatulla keskustelufoorumilla Naisten Linjan nettisivuilla. Keskustelut ryhmässä käydään nimimerkkien takaa, eikä osallistujan henkilöllisyys ole muiden kuin ryhmänohjaajien tiedossa. 

Parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten vertaisryhmä kokoontuu 7.9.-16.10.2020. Haku ryhmään käynnistyy juhannuksen jälkeisellä viikolla. Verkkoryhmä lähisuhteessa henkistä väkivaltaa kokeneille naisille järjestetään 21.9.-30.10.2020 ja haku ryhmään aukeaa elokuun alussa. Syksyllä näiden lisäksi järjestetään myös verkkoryhmä digitaalista väkivaltaa parisuhteessaan kokeneille, verkkoryhmä väkivaltaa kokeneille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville sekä loppuvuodesta vielä yksi verkkoryhmä, jonka kohderyhmästä tiedotamme alkusyksystä.

Heinä-elokuun ajan (1.7.-17.8.) palvelumme ovat auki seuraavasti:

– Puhelinlinja on auki ma-pe 16-20
– Chat tiistaisin ja torstaisin klo 17-19
– Nettikirjepalvelu vuorokauden ympäri

ETSIMME KOULUTUS- JA TAPAHTUMATILOJA SYKSYLLE

Koulutamme vuosittain uusia vapaaehtoisia tukemaan väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita naisia, tyttöjä ja heidän läheisiään. Tämä vuosi on tuonut koulutuksen toteutukselle uudenlaisia haasteita ja tarvitsemme apua.

Etsimme syksyn vapaaehtoiskoulutukselle esteettömiä tiloja, joiden kapasiteetti on 35 henkilöä siten, että turvavälit toteutuvat. Aiemmin käyttämämme tilat eivät ole tarpeeksi suuria tai käytettävissä tarvitseminamme aikoina. Osa koulutuksesta toteutetaan etänä, mutta osalle aikaa tarvitsemme suuret ja turvalliset tilat koulutuksen toteuttamiseen. Onko yritykselläsi, yhteisölläsi tai organisaatiollasi tarjota Naisten Linjan käyttöön tällaisia tiloja pro bono tai edulliseen hintaan?

Jos sinulla on tiloihin liittyvä vinkki tai tarjous, olethan yhteydessä vapaaehtoistyön koordinaattorimme Heliin.

Heli Laakkonen
Vapaaehtoistyön koordinaattori
050-567 2974
heli.laakkonen@naistenlinja.fi

Otamme mielellämme vastaan myös muunlaisia vinkkejä tiloista, joissa voi järjestää pienempiä koulutuksia tai kokouksia hyvillä turvaväleillä.

Suuri kiitos!

NAISTEN LINJA SUOMESSA RY ETSII SOSIAALITYÖNTEKIJÄÄ

Naisten Linja Suomessa ry on rekisteröity voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoitus on vastustaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ylläpitäviä asenteita ja rakenteita yhteiskunnassa, poistaa tällainen väkivalta yhteiskunnallisella ja yksityisellä tasolla sekä auttaa väkivallan kohteeksi joutuneita naisia. Lisäksi yhdistys pyrkii edistämään naisten tasa-arvoa ja oikeuksia yhteiskunnassa. Naisten Linjan puhelinpalvelu, chat-palvelu, nettikirjepalvelu sekä tukihenkilötoiminta väkivaltaa kokeneille tai sitä pelkääville naisille ja tytöille perustuvat koulutettujen vapaaehtoisten työhön.

Työnkuva:

Naisten Linja Suomessa ry:ssä on haettavana sosiaalityöntekijän tehtävä, joka on määräaikainen 31.12.2022 asti. 

Palvelut: Naisten Linjan sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluu asiakaskohtaamisten suunnittelua ja kaikkien Naisten Linjan toiminnan sisältöjen kehittämistä kohderyhmälähtöisesti. Sosiaalityöntekijä on vastuussa Naisten Linjan verkkovertaisryhmien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Hän toimii niissä toisena ohjaajana, etsii ohjaajapareja yhteistyökumppaneista sekä tarvittaessa perehdyttää heidät. Sosiaalityöntekijä vastaa tukihenkilötoiminnasta, kouluttaa siihen vapaaehtoisia ja toimii heidän ohjaajanaan ja mentorinaan. Sosiaalityöntekijä toimii myös yhteyshenkilönä peruspalvelujen erityisen haastavissa tapauksissa ja tarvittaessa päivystää palveluissa itse (puhelin-, chat- ja nettikirjepalvelu).

Moninaisuustyö: Sosiaalityöntekijä vastaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien naisten palveluiden suunnittelusta ja naisten moninaisuuden valtavirtaistamisesta. Tehtäviin kuuluu lisäksi asiantuntijavaikuttaminen ja viestintä liittyen naisten moninaisuuteen. 

Muut tehtävät: Sosiaalityöntekijä edustaa Naisten Linjaa sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisissa ja alueellisissa verkostoissa. Hän suunnittelee ja toteuttaa viranomaisten koulutuksia väkivallan tunnistamiseksi ja sen puheeksi ottamiseksi. 

Tehtävä voi sisältää satunnaista ilta- ja viikonlopputyötä. 

Hakijalta odotamme:
Palkatulla työntekijällä tulee olla sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain (817/2015) mukainen sosiaalityöntekijän pätevyys sekä kokemusta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta työstä, hyvät yhteistyötaidot ja itsenäinen työote. Edellytämme myös erinomaista suomen kielen taitoa, hyvää englannin kielen taitoa sekä esiintymis- ja kouluttajakokemusta.

Eduksi luetaan:
– Riittävä ruotsin kielen taito ruotsinkielisen verkkovertaisryhmän ohjaamiseen
– Kokemus järjestötoiminnasta
– Kokemus vapaaehtoisten tukemisesta
– Kokemus asiantuntijana tehdystä vaikuttamistyöstä

Tehtävän tiedot:

Työaika: Kokoaikainen (37,5 h/vko)

Palkka: Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen mukainen, vaativuusryhmä 6. Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi maksetaan henkilökohtaista palkanosaa valittavan henkilön kokemuksesta ja koulutuksesta riippuen.

Tehtävä alkaa: Elo-syyskuussa 2020.

Tehtävä päättyy: 31.12.2022

Määräaikaisuuden syy: sijaisuus

Hakeminen:
Hakemus ja ansioluettelo lähetetään osoitteeseen rekry@naistenlinja.fi viimeistään sunnuntaina 21.6.2020 klo 23:59.
Sopivimmat hakijat kutsutaan haastatteluun, joka pidetään etäyhteyksin juhannuksen jälkeisellä viikolla (viikolla 26). Valinnasta pyritään ilmoittamaan 29.6. mennessä.

Lisätiedot: Taru Anttonen, vs. toiminnanjohtaja, taru.anttonen@naistenlinja.fi, 0505182231. Lisätiedot puhelimitse mieluiten ke 27.5. klo 13-15, to 4.6. klo 10-12 ja ti 9.6. klo 13-15.

 

 

 

Järjestöjen vetoomus ministereille väkivallan vastaista työtä tekevien järjestöjen rahoituksen turvaamiseksi

12.5.2020

Kuten maailmalla, Suomessakin koronakriisin vaikutukset väkivaltaa kokeviin naisiin sekä lapsiin ovat jo näkyvissä. Erityisesti chattien ja muiden sähköisten tukipalveluiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti korona-aikana. Myös poliisin kotihälytystehtävät perheväkivaltatapauksiin liittyen näyttävät lisääntyneen. Väkivallan seuraukset tulevat jatkumaan pitkään senkin jälkeen, kun pandemia on hiipunut, ja todelliset vaikutukset tulevat näkymään vasta vuosien kuluessa. Jo ennen pandemiaa Suomi nousi eurooppalaisessa vertailussa yhdeksi väkivaltaisimmista maista naisille.

Hallituksen on varmistettava riittävät toimintaresurssit väkivaltaa kokeneiden naisten tukipalveluille ja muille naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa toteuttaville tahoille.

Valtiolla on velvollisuus taata riittävät tukipalvelut väkivaltaa kokeneille. Esimerkiksi Istanbulin sopimuksen nojalla valtion tulee varmistaa, että uhrien saatavilla on psykologista neuvontaa, tukea asumisjärjestelyihin, oikeudellista apua, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja sekä taloudellista tukea (20 artikla). Yleisten palvelujen lisäksi on järjestettävä naiserityisiä palveluja (22 artikla).

Näiden velvoitteiden toteuttamisessa kunnat ja kansalaisjärjestöt ovat tällä hetkellä avainasemassa. Siksi valtion on varmistettava näiden tahojen resurssit järjestää tarvittava määrä palveluja.

Väkivallan vastaista työtä tekevien järjestöjen rahoitus on pitkään ollut epävarmalla pohjalla. Koronakriisin myötä erityisesti STEA-rahoitteiset eli rahapelituotoilla rahoitettavat palvelut ovat suuren epätietoisuuden vallassa. STEA:n mukaan on odotettavissa, että vuodelle 2021 myönnettävissä oleviin avustuksiin käytettävissä oleva rahamäärä laskee merkittävästi. Tämä aiheuttaa huolta palvelujen jatkuvuudesta ja riittävyydestä. Palvelujen riittämättömyys tulee näkymään kasvaneina kustannuksina muualla.

Hallituksen sitoumus rahapelituoton aleneman täysimääräisestä kompensoinnista sekä halu linjata näiden varojen käytöstä osana valtion budjetin kokonaisuutta on tervetullut.

Valtion onkin turvattava hyvät toimintaedellytykset naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle työlle, mukaan lukien uhrien palveluille. Rahoituksen on oltava pitkäaikaista, ennakoitavaa ja pysyvää.

Nykyiset rakenteet eivät riitä tukemaan tehokkaita väkivallan vastaisia toimia. Turvakotipaikkojen ja SERI-tukikeskusten lisäämisen lisäksi Suomeen tarvitaan enemmän matalan kynnyksen palvelupisteitä, vertaisryhmiä niin verkkoon kuin maan kattavasti eri paikkakunnille, kriisipalveluja, ennaltaehkäiseviä palveluja, jalkautuvia palveluja ja selviytymisvaihetta tukevia palveluja.

Naisiin kohdistuvan väkivallan erityisten riskiryhmien asema suhteessa väkivaltatyön palveluihin on erittäin heikko koko maassa. Erityisesti vammaiset naiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, päihteiden aktiivikäyttäjät, asunnottomat naiset, paperittomat naiset, turvapaikanhakijanaiset sekä maahan muuttaneet ja heikosti suomea puhuvat naiset jäävät herkästi palvelujen ulkopuolelle. Myös ikääntyneille naisille sekä tytöille ja nuorille naisille tarvitaan erikoistuneita palveluja. Kolmas sektori on erittäin tärkeässä asemassa palveluiden tuottamisessa erityisille riskiryhmille.

Allekirjoittajat,

Amnesty International Suomen osasto ry
Ensi- ja turvakotien liitto ry
Exit – pois prostituutiosta ry
Fenix Helsinki
Miehet ry
Mieli Lounais-Suomen mielenterveys ry
Monika-Naiset liitto ry
Naisasialiitto Unioni ry
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
Naisten Linja Suomessa ry
Nicehearts ry
Pro-tukipiste ry
Rikosuhripäivystys
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry
Seta ry
Setlementti Tampere ry
Tukinainen ry
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry
UN Women Suomi
Elina Penttinen, yliopistonlehtori, sukupuolentutkimuksen maisteriohjelman koulutusjohtaja,
Haavoittuvuuden haltuunotto -hankkeen johtava tutkija, Helsingin yliopisto

Lisätietoja

STEA: Koronavirustilanne vaikuttaa vuoden 2021 uusien STEA-avustusten hakuun.

Declaration by the Committee of the Parties to the Istanbul Convention: The standards of the Istanbul Convention apply at all times.

Statement by Phumzile Mlambo-Ngcuka, Executive Director of UN Women: Violence against women and girls: the shadow pandemic.

Tilaa webinaari naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja tue Naisten Linjan toimintaa

Koulutus naisiin kohdistuvasta väkivallasta on yrittäjä Johanna Storckin ja Naisten Linjan yhteistyössä kehittämä etäkoulutus yritysten ja muiden yhteisöjen esihenkilöille ja henkilöstöjohdolle. Koulutus sopii myös kaikille työntekijöille, jotka haluavat oppia lisää naisiin kohdistuvasta väkivallasta, sen yhteiskunnallisista vaikutuksista meihin kaikkiin ja sen tunnistamisesta. Ostamalla koulutuksen tuet samalla Naisten Linjan toimintaa. 

Korona on mullistanut monen elämän ja nyt jos koskaan on oikea aika kehittää yrityksen osaamista työhyvinvointiin liittyvistä teemoista. Koti ei ole kaikille turvallinen paikka ja useiden työskennellessä nyt kotoa käsin, on hyvä oppia tunnistamaan myös sinne liittyviä riskejä ja niiden vaikutuksia yksilön jaksamiseen. Väkivalta on vallan väärinkäyttöä ja koulutuksessa puhutaan myös väkivallasta laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä sekä sen vaikutuksista lähipiiriin ja yhteisöihin.

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa laaja-alainen ja sukupuolistunut ilmiö, mikä vaikuttaa koko yhteiskuntaamme ja työhyvinvointiin. Väkivalta sen eri muodoissaan ei jätä Suomessa ketään koskettamatta ja ilmiö on valitettavan tavallinen, mutta edelleen valtavan vaiettu. 

Koulutus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Kuinka voin tunnistaa väkivallan vaikutukset kokijassa?
Kuinka voin tarvittaessa ohjata kokijan palveluiden piiriin?
Kuinka ottaa huoli työntekijästä puheeksi?
Kuinka puuttua seksuaaliseen häirintään ja valtasuhteiden väärinkäyttöön työpaikalla?

Yritysvastuullisuuteen kuuluu vahvasti myös oman henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen. Koulutus tarjoaa konkreettisia työkaluja väkivallan tunnistamiseen, puheeksiottamiseen ja kokijan kohtaamiseen.

Kouluttaja Johanna Storck on koulutukseltaan Sosionomi AMK ja erikoistunut mielenterveystyöhön. Työuran hän on tehnyt sosiaalialan lisäksi myynnin ja markkinoinnin puolella, joissa vaikuttamistyö on ollut keskiössä. Hän on toiminut Radio Helsingissä myynnin vastaavana, jonka jälkeen tehnyt omaa radio-ohjelmaa ja juontanut aamushowta. Vuosina 2017-2020 hän työskenteli Naisten Linjalla viestinnän suunnittelijana ja työtehtäviin kuului tiiviisti asiakastyö. Naisten Linja tukee väkivaltaa ja häirintää kokeneita naisia, tyttöjä ja heidän läheisiään joka päivä. Tällä hetkellä Johanna Storck toimii yrittäjänä ja tekee yrityksille viestinnän sisällöntuotantoa, juontotöitä, puhekeikkoja ja viestinnän konsultointia sekä kouluttaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta yhteistyössä Naisten Linjan kanssa.

Webinaari pidetään etänä Zoom-palvelun kautta. Voit lähettää kysymyksiä etukäteen aiheeseen liittyen, jotka käsitellään koulutuksessa. 
Kahden tunnin webinaarin hinta on 600€ (sis. alv. 24%). Koulutukseen voi osallistua useampi henkilö.

Osta webinaari täältä.

Lisätiedot:

Johanna Storck / hello@johannastorck.com / 044 3206292

www.johannastorck.com

Tervetuloa Naisten Linjan kevätvuosikokoukseen 19.5.2020

Naisten Linjan kevätvuosikokous järjestetään tiistaina 19.5. klo 18-19:30. Kokous pidetään koronavirustilanteen vuoksi poikkeuksellisesti etäjärjestelyin Zoom -verkkokokoustyökalulla.

Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki Naisten Linjan jäsenet, niin varsinaiset kuin kannatusjäsenetkin. Varsinaisilla jäsenillä on kokouksessa äänioikeus, mutta myös kannatusjäsenet ovat tervetulleita osallistumaan.

Kokouksen asialistalla ovat sääntömääräiset asiat: esitellään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille.

Ilmoittaudu kokoukseen viimeistään 17.5. osoitteeseen toimisto@naistenlinja.fi tai soittamalla 050-518 2231 (virka-aikaan). Saat linkin sekä tarkemmat ohjeet osallistumiseen sähköpostitse tai tarvittaessa puhelimitse. Kokousmateriaalit toimitetaan pyynnöstä etukäteen sähköpostitse.

 

 

Muutoksia palveluissamme loppukevään ajaksi

17.3.2020

Naisten Linjan palveluissa on muutoksia loppukevään aikana koronavirustilanteen vuoksi. Muutokset ovat varotoimia viruksen leviämisen ehkäisemiseksi, eikä palvelumuutoksiin liity tartuntaepäilyjä. 

Näissä poikkeusoloissa kotona vietetty aika lisääntyy, mutta se ei ole kaikille turvallista. Naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on maassamme yleistä ja salaista – Suomessa miehelle vaarallisin paikka on katu ja naiselle oma koti. Tarve Naisten Linjan palveluille on kova, emmekä sulje palveluitamme kevein perustein. 

 

AVOIMEN RYHMÄN KOKOONTUMISET KEVÄÄLTÄ PERUTAAN

Avoimen ryhmän loppukevään kokoontumiset perutaan. Ryhmän oli määrä kokoontua kevään aikana joka toinen torstai toukokuun loppuun saakka. Tiedotamme syksyn avoimen ryhmän aikatauluista myöhemmin tänä vuonna.  

 

OLO-TURVA -JOOGAKURSSI SIIRTYY SYKSYLLE 

Naisten Linjan ja Olo-Tila -joogakoulun yhteinen Olo-Turva -joogakurssi väkivaltaa tai häirintää kokeneille naisille siirtyy syksyyn. Kevään aikana lähetetyt hakemukset pysyvät voimassa syksyn kurssille. Olemme kaikkiin hakemuksen jättäneisiin yhteydessä ja tiedotamme joogakurssin uusista aikatauluista niiden varmistuessa. 

 

NAISTEN LINJAN CHAT AVAA LISÄVUORON KESKIVIIKOLLE

Ryhmien siirtymisen ja peruuntumisten vuoksi  lisäämme chat-päivystysvuoron keskiviikolle toistaiseksi. Ensimmäinen keskiviikon chatpäivystys on auki 25.3. klo 17-19. Jatkossa Naisten Linjan chat päivystää tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 17-19 osoitteessa naistenlinja.fi. 

 

PUHELINPÄIVYSTYS JA NETTIKIRJEPALVELU OVAT AUKI NORMAALISTI

Puhelinpäivystyksemme ja nettikirjepalvelumme aukiolo jatkuu toistaiseksi normaalisti. Tiedotamme erikseen, jos näihin palveluihin tulee muutoksia.

Puhelinpalvelumme väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille sekä heidän läheisilleen on maksuton, anonyymi ja luottamuksellinen yhteydenottotapa ja se palvelee numerossa 0800 02400 maanantaista perjantaihin kello 16-20. Puhelimessa päivystävät Naisten Linjan koulutetut vapaaehtoiset naiset.

Nettikirjepalvelu on auki ympäri vuorokauden – pääset nettikirjepalveluun täältä. 

 

HENKISEN VÄKIVALLAN VERKKOVERTAISRYHMÄN HAKU ON AUKI 

Vertaistuen voima toimii myös verkossa. Naisten Linja järjestää lähisuhteessa henkistä väkivaltaa kokeneille naisille suunnatun verkkovertaisryhmän, joka kokoontuu 20.4.-29.5. välisenä aikana. Osallistuaksesi ryhmään riittää, että haluat käsitellä lähisuhteessa kokemaasi henkistä väkivaltaa ja toipua siitä. Keskustelu tapahtuu turvallisella ja suojatulla alustalla, luottamuksella ja nimimerkkien takaa.

Haku ryhmään on auki 2.4. kello 16 asti. 

Lue lisää ja hae mukaan ryhmään täältä!

Naisten Linja kiittää ymmärryksestänne.
Pestään käsiä, pidetään lempeää etäisyyttä ja pidetään huolta itsestämme sekä toisistamme!

NAISTEN LINJA SUOMESSA RY ETSII JÄRJESTÖASSISTENTTIA

Naisten Linja Suomessa ry on rekisteröity voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoitus on vastustaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ylläpitäviä asenteita ja rakenteita yhteiskunnassa, poistaa tällainen väkivalta yhteiskunnallisella ja yksityisellä tasolla sekä auttaa väkivallan kohteeksi joutuneita naisia. Lisäksi yhdistys pyrkii edistämään naisten tasa-arvoa ja oikeuksia yhteiskunnassa. Naisten Linjan puhelinpalvelu, chat-palvelu, nettikirjepalvelu sekä tukihenkilötoiminta väkivaltaa kokeneille tai sitä pelkääville naisille ja tytöille perustuvat koulutettujen vapaaehtoisten työhön.

Työnkuva:
Naisten Linja hakee järjestöassistenttia osa-aikaiseen toimeen, joka alkaa välittömästi tai sopimuksen mukaan. Työnkuvaan kuuluu toiminnanjohtajan tukeminen hallinnointiin liittyvissä asioissa ja perushallintotehtävien toimeenpaneminen. Assistentti vastaa Naisten Linja Suomessa ry:n jäsenasioista ylläpitämällä jäsenrekisteriä ja hoitamalla jäsenlaskutusta. Tehtävään kuuluu myös yleisiä toimistotehtäviä. Työsuhde on osa-aikainen 40 % työajalla. Tehtävä voi sisältää satunnaista ilta- ja viikonlopputyötä. Työyhteisö on suomenkielinen, mutta työtehtävät eivät edellytä täydellistä suomen kieltä.

Hakijalta odotamme:
Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyviä IT-taitoja. Olet helposti lähestyttävä, järjestelmällinen ja avulias ja sinulla on hyvät tiimityötaidot. Jaat kanssamme Naisten Linjan arvot.

Eduksi luetaan:
– Kokemus toimistotehtävistä
– Merkonomin tutkinto tai muu soveltuva koulutus
– Kokemus järjestötyöstä ja/tai Naisten Linjan toiminnan tuntemus

Tehtävän tiedot:
Työaika: Osa-aikainen 40 % / 15 tuntia viikossa. Tilapäisistä säännöllisen työajan ylittävistä töistä sovitaan erikseen.
Palkka: Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen mukainen, vaativuusryhmä 3. Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaa palkanosaa valittavan henkilön kokemuksesta ja koulutuksesta riippuen.
Tehtävä alkaa: Välittömästi tai sopimuksen mukaan.
Työn kesto: Tehtävä on vakituinen.
Sijainti: Toimistomme sijaitsee Helsingin keskustassa.

Hakeminen:
Hakemus ja ansioluettelo lähetetään osoitteeseen rekry@naistenlinja.fi viimeistään 19.3.2020.
Sopivimmat hakijat kutsutaan 23.3. haastatteluun, joka pidetään samalla viikolla. Valinnasta pyritään ilmoittamaan 31.3. mennessä.

Lisätiedot: Taru Anttonen, Naisten Linja Suomessa ry:n vs. toiminnanjohtaja, taru.anttonen@naistenlinja.fi, 050 518 2231. Lisätiedot puhelimitse mieluiten ke 4.3. klo 13-15 ja ti 10.3. klo 13-15.

PUHELINPÄIVYSTYS ON JATKOSSA AVOINNA ARKISIN KLO 16-20

Naisten Linjan viikonlopun puhelinpäivystys päättyy. Joudumme valitettavasti karsimaan palveluistamme, sillä emme saaneet hakemaamme lisärahoitusta, joka olisi turvannut palvelutason pitämisen entisellään.

Naisten Linja tarjoaa väkivaltaa kokeneille naisille kattavia palveluita puhelimessa, netissä sekä kasvokkain. Haluamme varmistaa, että toteutamme palvelumme jatkossakin tasokkaasti ja jokaisen väkivaltaa kokeneen naisen kokemuksen ääreen pysähtyen. Jatkossa viikonloppuisin meihin voi olla yhteydessä nettikirjepalvelun välityksellä.

Olemme päättäneet sulkea viikonloppupäivystyksen myös työntekijöiden hyvinvointia kunnioittaen. Naisten Linjalla työskentelee joukko mitä ammattitaitoisimpia ja sydämellisiä naisia. Työntekijät ovat pitkään joustaneet kattavien palveluiden takaamiseksi. On feministinen teko rajata myös työntekijöiden työtaakkaa.

Viikonloppupäivystys on suljettu toistaiseksi. Jos saamme jatkossa lisärahoitusta, päivystys on mahdollista avata jälleen viikonloppuisin.

NAISTEN LINJA SUOMESSA RY ETSII VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINAATTORIN SIJAISTA!

Organisaation esittely:
Naisten Linja Suomessa ry on rekisteröity voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoitus on vastustaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ylläpitäviä asenteita ja rakenteita yhteiskunnassa, poistaa tällainen väkivalta yhteiskunnallisella ja yksityisellä tasolla sekä auttaa väkivallan kohteeksi joutuneita naisia. Lisäksi yhdistys pyrkii edistämään naisten tasa-arvoa ja oikeuksia yhteiskunnassa. Naisten Linjan puhelinpalvelu, chat-palvelu, nettikirjepalvelu sekä tukihenkilötoiminta väkivaltaa kokeneille tai sitä pelkääville naisille ja tytöille perustuvat koulutettujen vapaaehtoisten työhön.

Työnkuva:
Naisten Linja hakee vapaaehtoistyön koordinaattorin sijaista määräaikaiseen toimeen 31.8.2020 saakka. Työnkuvaan kuuluu järjestön keskeisen toiminta-alueen koordinointi niin, että puhelinpäivystykseen, nettikirje- ja chat-palveluun on kiinnitetty tarvittavat Naisten Linjan vapaaehtoiset vapaana oleville vuoroille. Vapaaehtoistyön koordinaattori on myös itse käytettävissä asiakastyöhön tarvittaessa. Keväällä 2020 vapaaehtoistyön koordinaattori järjestää vapaaehtoisten täydennyskoulutukset, rekrytoi uusia vapaaehtoisia sekä suunnittelee syksyn 2020 vapaaehtoiskoulutuksen. Koordinaattori on päivystäjien ensisijainen yhteyshenkilö ja tuki. Hän vastaa vapaaehtoisille viestimisestä sekä edustaa Naisten Linjaa eri tapahtumissa. Tehtävä sisältää satunnaista ilta- ja viikonlopputyötä.

Hakijalta odotamme:
Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää organisointi- ja yhteistyökykyä ja monen asian hallitsemista tarkkuudella yhtä aikaa sekä mielenkiintoa naisiin kohdistuvaan väkivallan vastaiseen työhön. Sinulla on hyvät IT- taidot ja opit nopeasti uutta. Olet helposti lähestyttävä ja englannin kielen taitosi on sujuva. Jaat Naisten Linjan arvot.

Eduksi luetaan:
– Naiserityisen väkivaltatyön osaaminen
– Kokemus vapaaehtoistyöstä, erityisesti aiempi kokemus vapaaehtoistyön organisoinnista
– Kokemus järjestötyöstä tai Naisten Linjan toiminnan tuntemus

Tehtävän tiedot
Työaika: Täysiaikainen
Palkka: Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen mukainen, vaativuusryhmä 4. Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaa palkanosaa valittavan henkilön kokemuksesta ja koulutuksesta riippuen.
Tehtävä alkaa: 2.3.2020 tai sopimuksen mukaan.
Työn kesto: 31.8.2020 saakka. Työsuhteen jatko määräajan jälkeen on mahdollista.
Sijainti: Toimistomme sijaitsee Helsingin keskustassa.

Hakeminen:
Hakemus ja ansioluettelo lähetetään osoitteeseen rekry@naistenlinja.fi  viimeistään 13.2.2020.
Sopivimmat hakijat kutsutaan 17.2. haastatteluun, joka pidetään tiistaina 18.2. Valinnasta pyritään ilmoittamaan keskiviikkona 26.2.

Lisätiedot:
Taru Anttonen, Naisten Linja Suomessa ry:n vs. toiminnanjohtaja, taru.anttonen@naistenlinja.fi.
Tehtävään liittyvät yhteydenotot puhelimitse ke 29.1. klo 13-15 ja ke 5.2. klo 12-14 puh. 050-5182231.

 

TIEDOTE 

25.11.2019

LÄHISUHDEVÄKIVALLAN SEURAUKSENA KUOLI VIIME VUONNA 18 NAISTA

Suomen suurin ihmisoikeusrikkomus on naisiin kohdistuva väkivalta. Eniten väkivaltaa naisiin kohdistuu perheissä ja lähisuhteissa: aikuisista perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista lähes 80 prosenttia on naisia. Naisia myös kuolee entisen tai nykyisen kumppaninsa surmaamana hälyttävä määrä joka vuosi. Viime vuonna kumppaninsa surmaamaksi joutui 18 naista.

Jokainen kuolema on liikaa, mutta ne ovat vain jäävuoren huippu. Selvitysten mukaan jopa kolmannes suomalaisista naisista on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Vain joka kymmenes väkivaltatapaus tulee poliisin tietoon. Väkivaltaan on kyettävä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa parantamalla mahdollisuuksia avun ja tuen saantiin ja lisäämällä matalan kynnyksen palveluita väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Palveluiden suunnittelussa tulee huomioida eri naisryhmien, esimerkiksi asunnottomien ja maahanmuuttajataustaisten naisten, erityistarpeet ja palveluiden alueellinen kattavuus, jotta jokaisella on tasavertainen ja todellinen mahdollisuus saada tarvitsemansa tuki.

Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio kunnioittaa väkivallan seurauksena kuolleiden naisten muistoa Kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11., jolloin Narinkkatorilla järjestetään klo 16-18 Silent Witness -näyttely. Näyttelyyn pystytetään naishahmo jokaista viime vuonna kuollutta naista kohden ja jaetaan tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Valoa, ei väkivaltaa -tapahtumia järjestetään noin kahdellakymmenellä paikkakunnalla eri puolella Suomea 22.-27.11.2019.

Lisätiedot:
Johanna Storck, p. 050 358 4009, johanna.storck at naistenlinja.fi
Sonja Tihveräinen, p. 044 779 0600, sonja.tihverainen at exitry.fi

Lisätietoa kampanjasta: http://www.valoaeivakivaltaa.fi

Lista paikallisista tapahtumista:

https://vakivaltaobservatorio.fi/valoa-ei-vakivaltaa-2019/tapahtumapaikkakunnat/

Valoa, ei väkivaltaa on Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion kampanja, jossa puolustetaan naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään. Vuoden 2019 Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan teemana on ”Jokaisella on oikeus tukeen”, jolla jolla halutaan viestiä, että ihan jokaisella väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneilla on oikeus tukeen ja apuun. Kampanja on järjestetty vuodesta 2008 lähtien ja tänä vuonna se pidetään 12. kerran. Vuoden 2019 Väkivaltaobservatorion puheenjohtajajärjestöinä toimivat Naisten Linja ja Exit ry:n Usva-hanke.

 

Naisten Linja Suomessa ry vaatii sovittelun kieltämistä perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa

Lausunto STM/449/2019

Naisten Linja Suomessa ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Lähisuhdeväkivaltarikosten sovittelu – Nykytila ja kehittämisehdotukset -raportista sekä siinä esitetyistä kehittämisehdotuksista. Yleisesti Naisten Linja haluaa kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä sekä työryhmää perinpohjaisesta työstä.

Lausunnossaan Naisten Linja kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin, raportissa esitettyihin kehittämisehdotuksiin:

1) Sovitaan yhteiset kriteerit millaisia tapauksia voidaan ohjata sovitteluun.

Sovittelun käyttäminen perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa on hälyttävässä kasvussa. Myös tapauksia, joissa väkivalta on toistuvaa ja vakavaa, ohjataan sovitteluun. Vaikka yhteiset kriteerit sovitteluun ohjattavista tapauksista luotaisiin, Naisten Linja ei näe luotettavana niiden jalkautumista osaksi jokaista sovittelutapausta. Myös CEDAW-komitea on huomauttanut Suomea toistuvasti sovittelun käytöstä perheväkivaltatapauksissa.

Rikosasioiden sovittelu perustuu ajatukselle osapuolten tasavertaisuudesta. Naisten Linja korostaa, että tasavertaisuus ei kuitenkaan lähtökohtaisesti toteudu tilanteessa, jossa väkivallan tekijä on uhrin läheinen. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on aina vallankäyttöä, ja on erittäin todennäköistä, että väkivallan tekijä hallitsee myös sovittelutilannetta. Oikeuslaitos ei siten voi luotettavasti – edes raportissa ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen – varmistua siitä, että uhri on todella vapaaehtoisesti hakeutunut sovitteluun. Uudelleenuhriutumisen riski on perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa huomattava. Tällöin väkivallan tekijä voi pahimmillaan manipuloida koko oikeusjärjestelmää.

Sovittelun ja syyteharkinnan tulisi olla erillisiä prosesseja, mutta selvitystyöryhmän raportti vahvistaa, että käytännössä sovittelu voi johtaa syyttämättä jättämiseen. Lisäksi raportin mukaan suurin osa perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikosten sovittelussa tehdyistä sopimuksista on käyttäytymissopimuksia, joiden toteutumista ei seurata systemaattisesti. Mikäli syytettä ei nosteta eikä käyttäytymissopimuksen valvomisesta ole takeita, ei rikoksesta ole tekijälle käytännössä mitään seurauksia. Ihmisoikeusnäkökulmasta tämä on kestämätöntä. Istanbulin sopimus velvoittaa Suomen valtiota ehkäisemään, tutkimaan, rankaisemaan sekä hyvittämään naisiin kohdistuvat väkivallanteot.

2) Luodaan yhtenäinen ohjeistus ja systemaattiset työvälineet lähisuhdeväkivaltarikosten sovittelun edellytysten arvioimisen, sovittelun ja sovittelun keskeyttämisen avuksi.

Naisten Linja haluaa muistuttaa, että väkivaltatyön kentällä yleisesti hyväksytyn periaatteen mukaan sekä uhrille että tekijälle tulee järjestää omaa, yksilöllistä apua ennen mahdollista parityöskentelyä. Väkivalta on yleensä jatkunut jo pitkään siinä vaiheessa, kun se tulee viranomaisten tietoon ja parityöskentely voi olla uhrille vaarallista, sillä väkivalta vääristää suhteen valtatasapainon. Väkivalta on vallankäyttöä, ja parityöskentelyssä tekijä saattaa edelleen käyttää valtaa suhteessa uhriin. Naisten Linja haluaakin kysyä sosiaali- ja terveysministeriöltä, miten vapaaehtoinen sovittelija onnistuu tehtävässä, jonka ammattilaisetkin kokevat liian vaativaksi?

Naisten Linjan asiakasyhteydenotoissa käy jatkuvasti ilmi, että lähisuhdeväkivallan uhri on ohjattu sovitteluun kertomatta, että sovittelu on vapaaehtoista ja että sen voi keskeyttää missä vaiheessa hyvänsä. Poliisin ei tule myöskään rutiininomaisesti ohjata perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksia sovitteluun.

Naisten Linjan mielestä tilannetta perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapausten sovittelusta voi verrata korkeimman oikeuden 28.2.2019 tekemään ennakkopäätökseen (KKO:2019:17). Kyseessä olevassa tapauksessa asianomistaja, jolla ei ollut häntä pahoinpidelleelle puolisolle vaatimuksia, ei halunnut todistaa puolison oikeudenkäynnissä. Hän oli kuitenkin kertonut tapahtuneesta väkivallasta sekä tapahtumapaikalla että esitutkinnan aikana. Korkein oikeus päätti tässä ennakkotapauksessa murtaa asianomistajan kieltäytymisoikeuden, joten todistajanlausunnon ottaneen poliisin todistus otettiin tuomiota määrätessä huomioon. Naisten Linja huomauttaa, että tässä ennakkopäätöksessään korkein oikeus painotti nimenomaan sitä, että oli syytä epäillä, ettei asianomistaja ollut tehnyt itsenäisesti päätöstä olla todistamatta, vaan tähän oli saattanut vaikuttaa tekijän painostus. Myös sovittelussa on kyse vastaavasta prosessista, eikä tekijän painostusta saada uhri hyväksymään sovittelumenettely voida täysin sulkea pois, jolloin sovittelu on kiellettävä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa.

3) Uudistetaan lähisuhdeväkivallan sovittelun koulutusta ja varmistetaan koulutuksen saatavuus yhteisistä kriteereistä, ohjeistuksesta ja lähisuhdeväkivaltailmiöstä. Koulutuksen kohderyhmiä ovat sovittelutoiminnan ammattihenkilöstö, lähisuhdeväkivaltarikoksia sovittelevat (vapaaehtois-)sovittelijat sekä sovitteluun ohjaavat viranomaiset.

Naisten Linja pitää ehdotusta koulutuksen lisäämisestä yleisesti ottaen hyvänä, mutta ei näe koulutuksen ja sen saatavuuden takaavan molemmille osapuolille turvallista ja tasapuolista sovittelua. Esimerkiksi sovittelijat ovat vapaaehtoisia, joten heidän sitoutumistaan koulutukseen ja sen tavoitteisiin ei voida pitää luotettavana.

Naisten Linja pitää erinomaisena työryhmän ehdotusta siitä, että ”jatkossa yhdessä tekemistä eri toimijoiden välillä on lisättävä ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyä suunniteltava kokonaisuutena, jossa uhrien auttamispalvelut, väkivaltaa käyttävien henkilöiden auttamispalvelut sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä varmistetaan.” Naisten Linja haluaa muistuttaa, että kolmas sektori on tässä yhteistyössä erittäin tärkeä tekijä. Siten myös sovittelua koskevassa työssä on tärkeää kuunnella perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyötä tekeviä järjestöjä myös jatkossa.

Naisten Linja haluaa lopuksi tiivistää tämän lausunnon sanoman seuraavasti:

Naisten Linja pitää raportissa esiteltyjä kehittämistoimenpiteitä yleisesti ottaen hyvinä, mutta ei näe kuitenkaan realistisena vaihtoehtona sovittelun kehittämistä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Siten sovittelu perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa tulisi kieltää. Naisten Linja on raportin johtopäätöksien kanssa täysin eri mieltä. Raportissa mainitut kehittämistoimenpiteet eivät takaa turvallista sovitteluprosessia, vaan raportin tutkimustulokset vahvistavat sen, ettei sovittelua tule käyttää perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Nyt tehty raportti kertoo myös, miten tärkeää on lisätä jatkossa eri viranomaisten koulutusta ja tietämystä perhe- ja lähisuhdeväkivallasta.

 

 

Helsingissä 5.3.19

 

Riikka Henttonen, puheenjohtaja

Elina Havu, hallituksen jäsen

Kaisa Åberg, toiminnanjohtaja

Naisten Linja Suomessa ry

 

Sarjakuvakilpailun voittaja on selvinnyt:

tällainen on nykypäivän supersankari Shero!

Naisten Linja kutsui ihmisoikeuksista kiinnostuneet yli 18-vuotiaat naiset piirtämään paremman tulevaisuuden ja väkivallattoman elämän puolesta. Kilpailu on osa eurooppalaista naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista WAVE Step Up! -kampanjaa. Tehtävänantona oli kuvata nykypäivän supersankari Shero työssään häirinnän ja väkivallan vastaisessa taistelussa.

Kovatasoisen kilpailun voittajaksi valikoitui Nea Runnen ja Vilma Kinnusen työ Shero ja väkivallaton tulevaisuus.

 

Kuvitus: Nea Runne / Käsikirjoitus: Vilma Kinnunen

Tuomaristo kommentoi voittajatyötä näin:

“SHERO ja väkivallaton tulevaisuus -sarjakuvassa yhdistyy sympaattinen ja osaava piirrosjälki konkreettisiin vinkkeihin ja hahmojen iloiseen monimuotoisuuteen.” – Maria Björklund, sarjakuvataiteilija

“SHERO ja väkivallaton tulevaisuus” on taitavasti piirretty ja hyväntuulinen sarjakuva, joka puhuu asiaa kilpailun supersankariteemaa onnistuneesti noudattaen. Sarjakuva ilahduttaa antamalla kasvot erilaisille naisille.” – Tuuli Hypén, sarjakuvataiteilija

“Shero ilmentää sitä positiivista valtaa, jota meillä kaikilla on mahdollisuus käyttää. Voimme itse vaikuttaa siihen, millaisen tulevaisuuden rakennamme. Halutessamme voimme kaikki olla supersankareita – naisten puolella, väkivaltaa vastaan.” – Kaisa Åberg, Naisten Linjan toiminnanjohtaja

Onnea voittajille!

Kunniamaininnat:

Maria Laakso

Maria Laakson värikkäässä sarjakuvassa Shero ottaa kantaa väkivaltaa ylläpitäviin yhteiskuntarakenteisiin ja tuo esille tärkeän näkökulman – yhteiskunta muuttuu vasta, kun vaikenemisen aika on ohi ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja ahdistelusta voidaan puhua. Jokainen meistä voikin olla Shero, kun valitsemme megafoniin tarttumisen sängyssä köllimisen sijasta! Sarjakuva on pirteä, taitavasti toteutettu ja siinä näkyy piirtäjän oma tyyli ja kädenjälki.

ZV

Toinen kunniamaininta myönnetään nimimerkin ZV sarjakuvalle “Shero ja matka muutokseen”. Sarjakuvassa supersankari Shero opettaa ympärilleen oleville ihmisille keskeisiä asioita ja sitä kautta tekee töitä väkivallattoman ja turvallsemman tulevaisuuden puolesta. Lukijalle välittyy taitavasti toteutetun hahmon sisäinen voima ja lempeys – ja jokainen voi varmasti myös itse ottaa mallia tämän Sheron toimintatavoista!

Onnea myös kunniamaininnan saaneille ja kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!

Järjestöt: Naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan lopettamiseksi resurssit Suomessa edelleen riittämättömiä

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan lopettamiseksi on tehty paljon toimenpiteitä, mutta resurssit eivät ole riittäviä. Tämä selviää kansalaisjärjestöjen kokoamasta arviosta Istanbulin sopimuksen toteuttamisesta. Järjestöt ylläpitävät suurta osaa väkivallan uhreille ja tekijöille tarjolla olevista palveluista. Aitoa yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kesken tarvitaan kaikilla tasoilla.

Istanbulin sopimus on Euroopan Neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Sopimus antaa jäsenvaltioille selkeitä vaatimuksia ja toimenpide-ehdotuksia väkivallan vähentämiseksi ja sen tarkoitus on parantaa lähisuhdeväkivallasta kärsivien asemaa. Tänä vuonna Suomi raportoi ensimmäistä kertaa sopimuksen sisällön toteuttamista EU:n komissiolle. Suomi ratifioi sopimuksen 2015.

Sopimuksen edellyttämät toimenpiteet ovat monilta osin hyvin konkreettisia mutta ne vaativat toteutuakseen selkeää taloudellista panostusta. Palveluita on kehitetty sopimuksen ratifioinnin jälkeen, esimerkiksi 8 uutta turvakotia on avattu kolmen vuoden aikana. Monet toimeenpanosuunnitelmassa olevat naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimet ovat kuitenkin luonteeltaan yksittäisiä, eivätkä sisällä kustannusarvioita tai tietoa osoitetusta määrärahasta. Järjestöt pitävät kartoitusta naisiin kohdistuvan väkivallan kustannuksista Suomessa tärkeänä aloitteena, mutta myös korvamerkittyjä resursseja kaivataan kipeästi.

Väkivallan asiantuntijoita tulisi kuulla

Nykytilanteessa järjestöt ylläpitävät suurta osaa väkivallan uhreille ja tekijöille tarjolla olevista palveluista, kuten auttavia puhelimia, vertaisryhmiä ja henkilökohtaista tukea niin kasvokkain kuin verkossakin. Suomen 27 turvakodista 21 on järjestöjen ylläpitämiä vaikkakin valtion rahoittamia ja koordinoimia.

– Järjestöillä on pitkään kertynyttä osaamista ja vahva asiantuntemus väkivaltatyöstä sekä väkivaltaa kohdanneiden ihmisten auttamisesta, muistuttaa toiminnanjohtaja Kaisa Åberg Naisten linjalta.
– Tuomme vahvan ammatillisen osaamisen lisäksi ihmisten kokemusten äänen.

Istanbulin sopimuksen kansallisen toimeenpanon kannalta on keskeistä, että viranomaisten ja kolmannen sektorin toiminta, osaaminen ja resurssit muodostavat kokonaisuuden, jonka kehittämistä sekä suunnitellaan että toteutetaan yhdessä. Perinteisestä yhteistyökäytännöstä poiketen sopimuksen toteuttamista suunnitteleva ja seuraava yhteensovittamiselin koostuu kuitenkin yksinomaan viranomaisista. Sen yhteyteen jälkikäteen perustetulla järjestöjaostolla, joka aloittaa toimintansa kesäkuussa, on oltava todellinen mahdollisuus vaikuttaa yhteensovittamiselimen toimintaan.

Lasten kokema väkivalta näkyväksi

Palvelujärjestelmässä on puutteita lasten kokeman väkivallan puheeksi ottamisessa. Lapsia, jotka joutuvat näkemään lähisuhdeväkivaltaa, tulisi myös pystyä auttamaan nopeammin ja tehokkaammin.

– Väkivalta on traumatisoivaa silloinkin, kun se ei fyysisesti kohdistu suoraan lapseen, muistuttaa kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen Ensi- ja turvakotien liitosta.
– Lasten kokeman väkivallan puheeksi ottamisessa ja avun saamisessa on selkeitä puutteita. Apua ei tarjota läheskään kaikille sitä tarvitseville lapsille, kun väkivallan uhkaa perheessä ei nähdä vaihtoehtona.

Lasten kannalta on myös huolestuttavaa, että eron jälkeisiä huolto- ja tapaamissopimuksia tehtäessä väkivaltaa ei oteta riittävästi huomioon. Lapsia tulisi kuulla paremmin erotilanteissa, joihin liittyy uhkaa, pelkoa tai väkivaltaa. Jotta lasten kokema väkivalta tulisi näkyväksi, väkivaltaan liittyvää koulutusta tarvitaan perusterveydenhuollon henkilökunnalle, poliiseille, varhaiskasvatukseen sekä koulussa toimiville aikuisille. Koulutukseen tulee osoittaa myös taloudellista panostusta.

Järjestöjen raportin ja suositukset toimenpiteiksi kokosi edustajat 14 järjestöstä. Raportin koordinoinnista vastasivat Ensi- ja turvakotien liitto ja Naisten Linja.

Ensi- ja turvakotien liitto
Exit ry
Ihmisoikeusliitto
Kevät Nousiainen, professori, Turun yliopisto
Lyömätön linja Espoossa ry
Monika-naiset liitto ry
Naisjärjestöjen keskusliitto
Naisjärjestöt yhteistyössä Nytkis ry
Naisten Linja
Rikosuhripäivystys
Rusetti ry
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry
Vammaisjärjestöjen naisverkosto
Viola – väkivallasta vapaaksi ry

Järjestöjen raportti:

NGO Parallel Report on the implementation of the Istanbul Convention in Finland

Rauha on rahaa – Rauhanpäivän protesti

Naisjärjestöt yhdessä ympäri Euroopan järjestävät kansainvälisenä rauhanpäivänä 21.9. Rauhanpäivän protestin, missä he vaativat lisää rahaa hallitukselta naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivaltatyön määrän ja laadun parantamiseksi. Protesti on samana päivänä kaikkialla, Suomessa järjestöt kokoontuvat eduskuntatalon portaiden edustalle klo 15.

Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on edelleen maailman laajimmalle levinnyt ihmisoikeusloukkaus ja Suomi on yksi Euroopan vaarallisimmista maista naisille. Joka kolmas suomalaisnaisista on kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. Pelkästään yhden vuoden aikana ainakin 55 000 suomalaisnaista kokee seksuaalista väkivaltaa.

– Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusloukkaus ja naisjärjestöt ovat sitä mieltä, että kauniit sanat eivät enää riitä. Suomessa on erityisen tärkeää varmistaa riittävä rahoitus ja resurssit Istanbulin sopimuksen toimeenpanolle. Suomella on edessään pitkä tie väkivaltaa kokeneen naisen asianmukaiseen tukemiseen. Lupaukset ja huoli naisten hyvinvoinnista ovat lisääntyneet, mutta resurssien lisääminen ja palveluiden laadun varmistaminen ovat seuraava tärkeä askel, sanoo Naisten Linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulainen.

Espanjassa on alettu toimenpiteisiin hallituksen taholta sukupuoleen perustuvan väkivallan taltuttamiseksi rahoitusta lisäämällä. Ohjelmaan, mikä lisää väkivallan uhriksi joutuneiden naisten ja heidän lastensa suojelua, panostetaan miljardi euroa. Kulut Espanjassa naisiin kohdistuvasta väkivallasta on 21 miljardia vuodessa eli miljardin euron panos palveluihin kattaa 5%. Suomen kulut ovat 2,4 miljardia eli 5% sijoitus olisi 120 miljoonaa. (EIGE) Suomessa järjestöt vaativat nyt rahallisesti vähintään samaa panostusta kuin Espanjassa.

Rauhanpäivän protesti on osa kaksivuotista ja kansainvälistä WAVE-verkoston Step Up! Tärkeä askel -kampanjaa. WAVE-verkosto (Women Against Violence Europe) muodostuu eurooppalaisista naisjärjestöistä, jotka tekevät naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä. WAVE-verkostoon kuuluu 114 jäsenjärjestöä, jotka työskentelevät kansallisella tasolla 46 eurooppalaisessa valtiossa. Tärkeä askel -kampanja keskittyy väkivaltaa kokeneiden naisten ja lasten palveluiden määrän ja laadun parantamiseen. Suomessa kampanjaa koordinoi Naisten Linja ja siinä ovat mukana myös Amnestyn Joku raja!-verkosto, Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry, Monika-Naiset liitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto sekä Naisasialiitto Unioni ry.

 

RAUHANPÄIVÄN PROTESTI
Eduskuntatalon portaiden edustalla
TO 21.9.2017 KLO 15

 

 

”Jos sinulla ei ole mitään salattavaa, niin miksi en saisi katsoa viestejäsi?”

Kaisa Åberg blogasi parisuhteesta, luottamuksesta ja sosiaalisen median käytöstä.

Internetin ja erilaisten some-kanavien käyttö ovat nykyään osa arkea, ja siten myös osa monien parisuhdetta. Kesken työpäivän on ihana saada hellittelyviesti. Voit kertoa kihlauksestasi yhdessä kumppanisi kanssa päivittämällä parisuhdestatuksen ja merkitä hänet yhteisiin lomakuviin.

Netti ja erilaiset sosiaalisen median kanavat voivat olla läsnä silloinkin, kun olet rakkaasi kanssa kaksin. Haluat ehkä näyttää kumppanillesi kaverisi postaaman hauskan kuvan tai lukea ääneen otteita kiinnostavasta keskustelusta, joka näkyy omassa feedissäsi. Parisuhteessa jaetaan muutenkin paljon asioita ja kumppanin kanssa keskustellaan sellaisistakin aiheista, joista ei ehkä kenenkään muun kanssa halua puhua. Se on osa läheisyyttä ja luottamusta intiimissä suhteessa.

Luottamusta voi kuitenkin myös käyttää väärin ja sen varjolla voi painostaa toista kertomaan tai näyttämään jotain sellaista, jota tämä ei oikeastaan haluaisi jakaa. Monet Naisten Linjalle yhteyttä ottavat ovat huolissaan siitä, että kumppani vaatii saada tutkia viestit puhelimesta, haluaa käydä läpi Facebook-kaverien profiilit – tai jopa saada tietää salasanan henkilökohtaiseen sähköpostiin. ”Jos sinulla ei ole mitään salattavaa, niin miksi en saisi katsoa viestejäsi?”

Puoliso vetoaa usein luottamukseen, ja siihen, että viestihistorian näyttämällä hänelle voi ”todistaa”, että ei ole flirttaillut kenenkään muun kanssa. Naisten Linjaan yhteyttä ottavien kumppanit ovat jopa pyytäneet saada nähdä kuvat ja statukset etukäteen, ennen kuin ne on saanut julkaista, ja poistaneet seuraajalistalta henkilöitä, jotka ovat herättäneet mustasukkaisuutta. Pahimmillaan puoliso on jopa murtautunut tilille ja julkaissut kuvia ja lähettänyt viestejä kumppaninsa nimissä. Silloin kyse on jo rikosasiasta.

Jokaisella on oikeus yksityisyyteen, myös parisuhteessa. Miten silloin muka luottaa paremmin, jos saa nähdä kumppanilleen yksityisesti tarkoitettua sisältöä? Jokainen tarvitsee myös yksityisyyttä ja omaa aikaa, ja jokaisella on oikeus päättää itse, keneen on yhteydessä ja millä lailla. Vaikka oletkin rakastunut ja läheinen kumppanisi kanssa, sinulla on oikeus myös omaan tilaasi. Ystäviesi kanssa käydyt keskustelut ovat sinun ja ystäviesi välisiä, etkä ole niistä tilivelvollinen muille. Jos kumppanisi ei ymmärrä tätä, on syytä pysähtyä miettimään, onko kyse tosiaan luottamuksesta ja läheisyydestä, vai halusta kontrolloida.

Oikea luottamus on sitä, että sinä saat pitää yksityisyytesi, ja hän uskoo siihen, että olet hänen luottamuksensa arvoinen myös silloin, kun hän ei ole näkemässä.

Entä mitä itse voit tehdä, jos kumppanisi on jättänyt oman some-tilinsä tai sähköpostinsa auki koneellesi?

Voit kirjautua tililtä ulos ja sulkea ikkunan.

 

Kun väkivalta jatkuu vuosikymmeniä


Kuva: Aaro Keipi

Naisten Linja ja Pohjois-Helsingin terveydenhoitotahot alkavat kehittää keinoja tukea ikääntyneitä väkivallan kohteena olevia naisia

”Ikääntyneet väkivaltaa kohdanneet naiset on Euroopassa unohdettu”, Naisten Linjan asiantuntija Sirkka Perttu toteaa. Perttu tarkoittaa, että esimerkiksi Suomessa väkivaltaa kohdanneiden naisten palvelut on usein suunnattu alle 60-vuotiaille naisille, joiden parisuhde on kestänyt alle 20 vuotta.

”Sen jälkeen Euroopassa loppuu tietotaito.”

Ikääntyvien naisten väkivaltakokemuksia vuodesta 1993 tutkinut Sirkka Perttu edustaa Naisten Linjaa hankkeessa, jonka on tarkoitus auttaa terveydenhoidon ammattilaisia tunnistamaan väkivaltaa kohdanneet ikääntyneet naiset. ”Tavoitteena on, että ammattilaiset oppisivat ymmärtämään ja kuuntelemaan kokemuksia vuosikymmeniä jatkuneesta väkivallasta. Jos väkivaltainen parisuhde on kestänyt esimerkiksi 40 vuotta, on suhteesta lähteminen usein sekä tunne- että taloudellisella tasolla mahdotonta. Nämä naiset ovat usein panostaneet koko elämänsä perheeseensä, he saattavat kohdata voimakasta painostusta lastensa taholta tai he saattavat kokea velvoitetta hoitaa jo ikääntynyttä puolisoaan”, Perttu toteaa.

 

Rohkaisu selviytymiseen

Hankkeen tavoitteena on väkivaltaa kohdanneiden ikääntyvien naisien kuuleminen ja auttaminen.

Ikääntyneet naiset kohtaavat useimmin väkivaltaa oman puolisonsa taholta.

”Ikääntyvien naisten väkivallan tekijöiden piiri on laajempi kuin nuoremmilla naisilla, väkivallan tekijä voi olla myös oma lapsi, hoitaja tai sukulainen. Useimmissa tapauksissa kysymys on kuitenkin omasta miehestä.”

”Haluamme antaa toivoa ja työkaluja traumojen käsittelyyn ilman painostusta parisuhteen päättämiseksi.”

Parisuhteen mahdollisesti päättyessä Sirkka Perttu arvioi ikääntyvän naisen astuvan usein täysin tyhjän päälle.”Pitkän liiton jälkeen oman elämän aloittaminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta, esimerkiksi pienen eläkkeen vuoksi. Ikääntyneet naiset on suljettu traumankäsittelyn piiristä, sillä kuntouttavaa terapiaa tarjotaan Suomessa vain työikäisille ihmisille. Järjestöt ovat onneksi tarjonneet keskusteluapua.”

Sirkka Perttu ei osaa vielä sanoa, kuuluuko esimerkiksi psykoterapia hankkeen toiminnan piiriin.

”Hanke on vasta niin alussa, että yhteistyökumppaneita tulee koko ajan lisää.”

 

Ikämuutos vai mustelma?

Minkälaisilla tavoilla ikääntyvien naisien kokemaa väkivaltaa voi hoitosuhteessa käsitellä? Useat väkivaltaa kohdanneet ikääntyneet naiset kohtaavat henkistä väkivaltaa, jonka tunnistamiseen ei välttämättä ole työkaluja.

”Keskusteluavun lisäksi pyrimme kouluttamaan terveydenhuollon ammattilaisia esimerkiksi erottamaan ikääntymisen aiheuttamat ihomuutokset väkivallan aiheuttamista ruhjeista”, Perttu kertoo.

Yhteistyötä tehdään Pohjois-Helsingissä Malmin sairaalan päivystyspoliklinikan, poliisin, päihdehuollon, kotihoidon ja päiväkeskusten kanssa. Projektin tueksi haastatellaan väkivaltaa kohdanneita ikääntyviä naisia. ”Haluamme kartoittaa heidän saamaansa apua sekä heidän kokemiaan ongelmia ja puutteita avun saamisessa”, Perttu kertoo.

Hanke käynnistyy samaan aikaan Virossa, Pohjois-Irlannissa, Kreikassa, Itävallassa ja Latviassa.

”Tavoitteenamme on luoda toivoa. Ikääntyneen naisen jäljellä olevat elinvuodet voivat olla merkityksellisiä ja arvokkaita, elettiin ne sitten yksin tai yhdessä.”

Videokilpailun voittajateoksessa keho kertoo väkivallasta

Naisten Linjan lyhytelokuvakilpailun voittanut Speak on tarina toivosta ja puhumisen tärkeydestä. Tammikuussa elokuva on katsottu jo 26 000 kertaa. Elokuvan tekijät lähtevät helmikuussa Brysseliin kilpailemaan kansainvälisen lyhytelokuvakilpailun voitosta.

 

Katsomalla videon annat äänesi Suomen edustajalle.

”Mihin hän sinua sitten satutti?” ääni kysyy nuorelta naiselta. Alkamassa on Naisten Linjan lyhytelokuvakilpailun voittanut teos Speak. Kolmessa minuutissa elokuvan päähenkilön kohtaama väkivalta esitetään väkevän koreografian ja ihomaalin keinoin. Elokuvan lopuksi nainen uskaltautuu kertomaan kokemastaan väkivallasta. Elokuvakilpailun tuomarien arviot Speakista olivat ylistäviä. Elokuvan katsottiin ennen kaikkea esittävän kunnioittavasti ja herkästi väkivaltaa kohdanneen naisen tunteita.

–Tuntuuhan se hienolta, että nimekäs tuomaristo valitsi voittajaksi juuri meidän elokuvamme, elokuvan ohjannut Miikka Lautkoski, 24, toteaa.

Tärkeintä hänen mielestään on kuitenkin se, että videosta olisi väkivaltakokemusten kanssa kamppaileville naisille apua.

– En usko, että kukaan työryhmästämme lähti tekemään elokuvaa voitto mielessä. Halusimme yrittää vaikean aiheen käsittelemistä niin, että lopputuloksesta voisi olla apua väkivallan kokijoille.

Elokuvan leikannut ja kuvannut Matias Tanner, 24, on samaa mieltä.

– Haluan tehdä audiovisuaalisia teoksia, joilla on mahdollisuus auttaa ihmisiä. Siksi oli hienoa päästä tähän tiimiin mukaan. Sain projektin myötä rutkasti lisää tietoa lähisuhdeväkivallasta ja myös omassa lähipiirissäni olleet tapaukset avautuivat ihan uudella tavalla. Fyysisen väkivallan lisäksi myös henkinen väkivalta on tärkeä aihe.

Speak kannustaa puhumaan kokemastaan

Matias innostui projektista luettuaan Noora Tossavaisen, 20, kirjoittaman käsikirjoituksen.

– Mielestäni Nooran käsikirjoitus oli koskettava, nerokkaan yksinkertainen mutta mielen räjäyttävä.

Noora kertoo käsitelleensä elokuvan käsikirjoituksessa omaa tarinaansa.

– Olen itse joutunut henkisen ja fyysisen parisuhdeväkivallan uhriksi viisi vuotta sitten. Siitä selvittyäni olen halunnut jollakin tavalla auttaa myös muita, jotka ovat samassa tilanteessa. Luovana ihmisenä taide on tuntunut siihen oikealta väylältä.

Speak kehottaa väkivallan kokenutta puhumaan kokemastaan. Elokuvassa nainen jättää kehoonsa tummia jälkiä pelkällä käden liikkeellä.

– Tiedän, että lähisuhdeväkivallasta on vaikea puhua. Minusta on tuntunut, että jos omalla keholla vain voisi näyttää kivun todeksi, asian esiin tuominen voisi olla helpompaa. Parisuhdeväkivallasta voi päästä vapaaksi. Kukaan ei ansaitse väkivaltaa missään muodossa.

Speakin nuorta naista näyttelevä Helmi Hytönen, 21, esiintyy ensimmäistä kertaa elokuvassa.

–  Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun pohdin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Pelkäsin, etten tee hahmon tunteille oikeutta. Halusin kunnioittaa aihetta, enkä ainakaan tehdä mitään epäuskottavaa. Pelot kuitenkin unohtuivat kuvauksissa. Liike ja koreografia veivät minut mukanaan ja pystyin eläytymään hahmon tunteisiin, Helmi kertoo.

Noora kehuu Helmin tapaa tulkita elokuvan käsikirjoitusta.

–  Tuntui kuin hän olisi lukenut ajatukseni päähenkilön olemuksesta.

Elokuvan loppupuolella väkivaltaa kohdannut nainen piirtää rintaansa mustan sydämen.

–  Musta sydän symboloi sitä, että vaikka fyysisiä ruhjeita ei näy, voi sisin olla täysin turmeltu. Tällä elokuvalla halutaan viestittää kysymisen ja puhumisen tärkeyttä. Ensimmäisen askeleen ottaminen vaatii paljon rohkeutta, mutta sen ottaminen on erittäin tärkeää, jotta muutos voi alkaa, Matias sanoo.

Toipuminen on mahdollista

Ohjaajalle elokuvan tärkein hetki tapahtuu heti sydämen piirtämisen jälkeen.

–  Koskettavin hetki on, kun nainen tekee vaikean päätöksen ja kertoo kysyjälle tarinansa. Olin yllättynyt siitä, kuinka herkkä lopusta tuli, Miikka sanoo.

–  Kaikesta voi selvitä, se on elokuvan ydinviesti, Helmi toteaa.

Noora toivoo Speakin vähentävän väkivallan kokijoihin suunnattuja syyllistäviä asenteita.

– Moni ei ymmärrä mitä parisuhdeväkivalta oikeasti tarkoittaa ja miten se voi sitoa ihmisen niin, että ei enää uskalla hakea apua tai edes koe olevansa avun arvoinen. Haluan tällä elokuvalla ravistella kaikkia ihmisiä näkemään sen, mistä ei uskalleta puhua ja tukemaan läheistä, joka on kohdannut väkivaltaa. Jokainen ansaitsee rakkauden, johon ei liity mustelmia, manipulointia, häpeää tai pelkoa.

Noora kertoo kilpailun voittamisen tuntuneen epätodelliselta.

– Aloin heti miettiä päivää jolloin sain idean elokuvalle ja kuinka mahdottomalta tuntui saada elokuva ylipäänsä valmiiksi. Toisaalta olin niin iloinen, koska tiesin yhden suurimmista unelmistani toteutuneen. Voitto tarkoitti minulle sitä, että nyt useampi ihminen voi nähdä elokuvamme ja useampi väkivaltaa kokenut nainen voi saada apua.

Seuraavaksi Noora, Miikka, Helmi ja Matias lähtevät esittämään Speakin Brysseliin, kansainväliseen lyhytelokuvakilpailuun.

–  Lähdemme matkaan positiivisella latauksella. Mielenkiinnolla odotan, miten muiden maiden teoksissa on lähestytty aihetta, Matias toteaa.

 

 WAVE-verkoston Tärkeä askel -lyhytelokuvakilpailu on osa eurooppalaista Step Up! Tärkeä askel -kampanjaa.

Voittajatyö Speak jatkaa eurooppalaiseen Youth Video Award -kilpailuun, jonka voittaja julkaistaan keväällä 2017.

 

Teksti Jenna Parmala

 

Valoa, ei väkivaltaa -kampanja:

Väkivaltaa kohdanneet naiset tarvitsevat toipumiseen tukipalveluja

Tänään alkava Valoa, ei väkivaltaa -kampanja puolustaa naisten ihmisoikeuksia ja oikeutta väkivallattomaan elämään. Kampanja huipentuu 25.11., jolloin vietetään YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää.

Tämänvuotisen kampanjan teemana ovat matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille. Matalan kynnyksen palveluilla tarkoitetaan palveluita, joihin kenen tahansa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneen on helppo hakeutua. Tällaisia palveluita tarjoavat muun muassa Naisten Linja, Monika-Naiset liitto ja Ensi- ja turvakotien liitto. Väkivallan tekijöille tukea tarjoaa Lyömätön Linja Espoossa.

Naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä, mutta se jää usein piiloon. Siitä ei puhuta, se hävettää ja kynnys avun hakemiseen on korkea.  Vaikka se ensimmäinen ja tärkein askel väkivallasta selviytymisessä on juuri puhuminen.

”Kiitos niin paljon tuesta puhelimessa! En ole uskaltanut puhua kenellekään läheiselle, hävettää niin paljon. Nyt sain ekaa kertaa sanottua ääneen mitä oli tapahtunut. Helpotti kun sain varmistuksen, että kyseessä oli väkivalta”     – palaute Naisten Linjan päivystyspuhelimeen

Vuosittaisen Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan taustalla on naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen verkosto Väkivaltaobservatorio, jota koordinoi NYTKIS ry Naisjärjestöt yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete.  Verkostoon kuuluu muun muassa Amnesty International Suomen osasto ry, yhteensä mukana on 20 järjestöä. Tänä vuonna Valoa, ei väkivaltaa -kampanjaa koordinoi Naisten Linja. Kampanja linkittyy läheisesti eurooppalaiseen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen Tärkeä askel -kampanjaan, joka vaatii parempia palveluja väkivaltaa kohdanneille naisille.

Valoa, ei väkivaltaa -kampanjaa voi seurata Väkivaltaobservatorion verkkosivuilla http://vakivaltaobservatorio.fi/ ja siihen voi osallistua myös sosiaalisessa mediassa. Kampanjan aikana Facebook-ryhmässä julkaistaan eri palveluntarjoajien kirjoittamia blogitekstejä, joissa valotetaan matalan kynnyksen palvelujen sisältöä ja vaikutusta. Osallistumalla kampanjaan useat eri alojen taiteilijat ja julkisuuden henkilöt, kuten mm. kirjailija Katja Kettu, psykoterapeutti Maaret Kallio ja kokki Jyrki Sukula antavat tukensa väkivaltaa kohdanneille naisille.

Myös yritykset voivat osallistua naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen kampanjaan vaihtamalla somessa yrityksen profiilikuvaan Valoa, ei väkivaltaa -kehyksen. Kampanjan tunnisteita sosiaalisessa mediassa ovat #eihävetä, #valoaeiväkivaltaa ja #tärkeäaskel.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11. järjestetään tapahtumia eri puolilla Suomea. Helsingissä Valoa, ei väkivaltaa -tapahtuma järjestetään Kampin Narinkkatorilla klo 15-17, missä voi tutustua muun muussa Silent Witness -näyttelyyn.  Helsingin ulkopuolisia tapahtumia koordinoi NYTKIS ry.

Lue lisää kampanjasta täältä: http://vakivaltaobservatorio.fi

Haluatko osallistua ja vaikuttaa videotaiteen avulla?

 WAVE-verkosto kutsuu ihmisoikeuksista kiinnostuneet nuoret aikuiset osallistumaan Tärkeä askel -lyhytelokuvakilpailuun. Kilpailu on osa eurooppalaista Step Up! Tärkeä askel -kampanjaa.

kuva-lyhytelokuvakilpailu-muok

WAVE-verkosto (Women Against Violence Europe) muodostuu eurooppalaisista naisjärjestöistä, jotka tekevät naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä. WAVE-verkosto tukee 114 jäsenjärjestöä, jotka työskentelevät kansallisella tasolla 46 eurooppalaisessa valtiossa. Tärkeä askel -kampanjan tarkoitus on vahvistaa ja lisätä väkivaltaa kokeneiden naisten ja lasten palveluiden määrää ja parantaa niiden laatua. Suomessa kampanjaa koordinoi Naisten Linja ja siinä ovat mukana myös Amnesty International, NYTKIS ry Naisjärjestöt yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete ja Ensi- ja turvakotien liitto.

Lue lisää WAVE Step Up! -kampanjasta  http://www.wave-stepup.org/ .

Tärkeä askel -lyhytelokuvakilpailu

Naisten Linja järjestää Suomessa Tärkeä askel -lyhytelokuvakilpailun. Kilpailu ratkeaa joulukuussa 10.12.2016 järjestettävässä tilaisuudessa. Voittajan valitsee taiteilijoista ja ihmisoikeusjärjestöjen asiantuntijoista koostuva raati. Tuomariston kokoonpano julkistetaan lokakuun aikana. Voittajatyö jatkaa eurooppalaiseen Youth Video Award -kilpailuun, jonka voittaja julkaistaan alkuvuodesta 2017.

Tärkeä askel -lyhytelokuvakilpailu on tarkoitettu 18-25 -vuotiaille nuorille aikuisille, nuorisojärjestöille ja taide- ja mediaoppilaitoksille. Kilpailussa ei ole teknisia tai taiteellisia rajoituksia. Kilpailutyö saa olla enintään 3 minuuttia kestävä lyhytelokuva, monologi, dokumentti, musiikkivideo tai mikä tahansa videoformaattiin sopiva teos. Työskentele rohkeasti sillä tyylillä ja niillä välineillä, joista itse pidät!

Lyhytelokuvan aihe on naisiin kohdistuva väkivalta ja siitä selviytyminen sekä voimaantuminen.  Kilpailutyöt voivat käsitellä mitä tahansa naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja (esimerkiksi rakenteellista, seksuaalista tai henkistä väkivaltaa). Kilpailutöissä tulisi pohtia jollakin tavalla naisille ja lapsille tarkoitettujen tukipalvelujen saatavuuteen ja esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä. Kilpailun päätavoite on lisätä tietoisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta, voimaannuttaa sekä rohkaista väkivaltaa kokeneita hakemaan apua matalalla kynnyksellä. Mitä tärkeitä askelia meidän tulisi ottaa kohti väkivallatonta ja turvallista tulevaisuutta?

Kilpailutöiden viimeinen palautuspäivä on 25.11.2016.

Kaikkia palautettuja kilpailutöitä voidaan käyttää Naisten Linjan ja WAVE-verkoston viestinnässä, joten tekijänoikeuden alaista materiaalia ei töissä saa käyttää. Työt tulee myös tekstittää englanniksi.

Kilpailun pääpalkinto on 1000€*.

Kilpailutöiden arviointikriteerit

Kilpailutöitä suunnitellessa ja työstäessä on hyvä kiinnittää huomiota eettisiin kysymyksiin. Miten väkivalta tai sen uhka ilmaistaan? Miten väkivaltaa kokeneet naiset esitetään työssä? Väkivallalla mässäilyä tulee välttää ja väkivaltaa kokeneiden syyllistäminen on ehdottomasti kielletty. Tärkeää on muistaa, että työn sanoma on positiivinen ja voimauttava. Arviointiin vaikuttavat myös työn pituus ja sanoman ytimekkyys sekä visuaalisesti ja teknisesti kiinnostava ja kekseliäs toteutus. Tutustu ilmiöön ja sen käsittelyyn Naisten Linjan verkkosivuilla www.naistenlinja.fi .

Inspiraatiota omaan työhösi voit hakea esimerkiksi näistä videoista:

  1. http://www.smh.com.au/federal-politics/political-news/he-just-did-it-cause-he-likes-you-government-unveils-confronting-ad-campaign-to-tackle-domestic-violence-20160419-goahnf.html
  2. https://vimeo.com/111188580
  3. https://wave-network.org/resources/videos
  4. https://www.youtube.com/watch?v=WqWu31H1mVM

Kilpailutyöt palautetaan Naisten Linjalle Dropboxiin osoitteeseen toimisto@naistenlinja.fi. Suosittelemme käyttämään mp4-muotoa. Kirjoita lisätietoihin tekijöiden yhteystiedot sekä työn nimi. Lähetämme kaikille kilpailuun osallistuneille tiedon työn vastaanottamisesta. Kilpailuun liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä sähköpostilla osoitteeseen katriina.raine@naistenlinja.fi tai soittamalla numeroon 050-5696112.

*Kilpailun pääpalkinto on veronalaista tuloa kilpailun voittajalle.

STstep up

 

Kehosi on turvasi -joogakurssit jatkuvat

Olo Turva

Keväällä 2016 ensimmäistä kertaa järjestetty ja suuren suosion saavuttanut Naisten Linjan ja joogastudio Olo-Tilan yhteinen joogakurssi saa jatkoa.  Olo-Turva joogakurssi on räätälöity nimenomaan väkivaltaa kokeneille naisille.

Tänä syksynä lempeys saa ulottua iholle asti.  Me Naisten Linjalla tiedämme, että keho muistaa väkivallan, pahat sanat ja teot. Naisten Linjan ja Olo-Tilan joogaryhmä Olo-Turva auttaa väkivaltaa kokenutta löytämään uudelleen turvapaikan omasta kehostaan.

Oletko kohdannut henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa? Väkivallan jälkeen koskettaminen, oman kehon rajojen vetäminen ja oman kehon kuunteleminen on usein vaikeaa. Sinun ei tarvitse etsiä omia rajojasi yksin, me olemme täällä auttamassa sinua. Kurssimme auttaa väkivaltaa kohdanneita suhtautumaan omaan kehoonsa lämmöllä ja hyväksyen. Kurssi on suunnattu naisille, jotka ovat jo jonkin verran käsitelleet kohtaamaansa väkivaltaa, ovat kiinnostuneita jatkamaan toipumista myös kehon tasolla ja joilla ei ole vielä kokemusta joogasta.

Kurssin tarkoituksena on hoitaa väkivallan kehoon jättämää jännitystä ja purkamatonta stressiä lempeillä joogaliikkeillä, syvävenytyksillä, hengitykseen hiljentymisellä ja hyväksyvää läsnäoloa opettelemalla. Kurssin vetäjänä toimii Vijnana-joogaopettaja Jutta Niala, jolla on vankka osaaminen myös traumaa kokeneitten ihmisten ohjaamisesta.

Haluamme tarjota sinulle voimaa ja apua kehosi rajojen löytämiseksi. Kehosi on turvapaikkasi, sinun voimavarasi, ja se kuuluu juuri sinulle.

”Oli ihana nähdä, että kaikki olivat ihan tavallisia ihmisiä. Se muutti myös näkemystä itsestäni ja tapaani ajatella kokemuksiani osana itseäni. Kurssilla oli ihanan turvallista ja hyvä olla. Sain olla juuri sellainen kuin olen. ”
– Palaute Olo-Turva -kurssin osallistujalta keväällä 2016

Naisten Linjan ja Olo-Tilan räätälöimä Olo-Turva joogakurssi alkaa lokakuun puolivälissä. Ryhmä kokoontuu seitsemänä sunnuntai-iltana Olo-Tilan joogatiloissa Helsingissä. Kurssi alkaa 16.10.ja päättyy 4.12. Pyhäinpäivän yhteydessä 6.11. tapaamista ei ole.

Hakuaika kurssille on 1.-30.9.2016 ja kurssille otetaan 10-15 osallistujaa. Kurssin yhteyshenkilönä Naisten Linjalla toimii Katriina Raine, lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi sähköpostilla osoitteeseen  katriina.raine@naistenlinja.fi. Kirjoita hakemukseesi lyhyt kuvaus siitä, miten uskot, että kurssi auttaisi omassa toipumisprosessissasi. Kurssin kokonaishinta on 30 euroa. Mikäli hinta on kynnyskysymys kurssille osallistumiseen, perustele hakemuksessa miksi haet maksuvapautusta. Hakemukset käsitellään luottamuksellisesti ja ne hävitetään kurssin päätyttyä.

Olemme yhteydessä kaikkiin kurssille valittuihin 7.10. mennessä. Ennen kurssin alkamista lähetämme osallistujille materiaalipaketin, jossa mukana tarkemmat tiedot kurssista.

 

Eurooppalainen naisverkosto vaatii tukipalveluja väkivaltaa kokeneille naisille

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustava eurooppalainen kansalaisjärjestöistä koostuva verkosto Women against Violence Europe (WAVE) aloittaa Euroopan laajuisen kampanjan #StepUpWAVE. Suomessa kampanjan nimi on Tärkeä askel ja sitä koordinoi Naisten Linja. Kampanja keskittyy väkivaltaa kokeneiden naisten ja heidän lastensa oikeuteen saada asianmukaista suojelua ja tukipalveluja.

Yksi kolmesta naisesta Euroopassa on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, mutta silti valtiot eivät onnistu tarjoamaan heille heidän tarvitsemiaan tukipalveluja. Euroopasta puuttuu arviolta 47 000 turvakotipaikkaa. Monissa maissa ei ole naisten matalan kynnyksen keskuksia tai raiskauskeskuksia ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat naiset kokevat monenlaista syrjintää hakiessaan apua.

– Euroopassa on investoitu aivan liian vähän väkivaltaa kokeneiden naisten tukipalveluihin ja siksi heillä ei usein ole tahoa, josta hakea tarvitsemaansa apua.  Kehotamme nyt kaikkia Euroopan valtioita ottamaan tärkeän askeleen ja sijoittamaan naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi, sanoo WAVE-verkoston puheenjohtaja Rosa Logar.

Suomessa kamppaillaan samojen ongelmien kanssa. Tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtäkään matalan kynnyksen palvelukeskusta väkivaltaa kokeneille, turvakotipaikkoja on aivan liian vähän ja raiskauskriisikeskuksia on vain yksi. Naisjärjestöjen ja väkivallan vastaista työtä tekevien järjestöjen rahoitus on vähäistä tai uhattuna. Väkivaltaa kokeneet naiset kohtaavat yhä vähättelyä ja syyllistämistä hakiessaan apua ja perhepalvelujen ulkopuolelle jäävien naisten on erityisen hankala saada apua toipumiseensa.

– Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusloukkaus ja eurooppalaiset naisjärjestöt ovat sitä mieltä, että kauniit sanat eivät enää riitä. Suomessa on erityisen tärkeää varmistaa riittävä rahoitus ja resurssit Istanbulin sopimuksen toimeenpanolle. Suomella on edessään pitkä tie väkivaltaa kokeneen naisen asianmukaiseen tukemiseen. Lupaukset ja huoli naisten hyvinvoinnista ovat viimeisen puolen vuoden aikana lisääntyneet, mutta resurssien lisääminen ja palveluiden laadun varmistaminen ovat seuraava tärkeä askel, sanoo Naisten Linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulainen.

WAVE-verkoston tänään aloittama kampanja Tärkeä askel (#StepUpWAVE, #Tärkeäaskel) kestää kaksi vuotta.  Verkostoon kuuluvat 46 maata edistävät väkivaltaa kokeneiden naisten ja heidän lastensa oikeutta suojeluun ja tukipalveluihin Euroopassa. Suomessa kampanjaa koordinoi WAVE-verkoston jäsen Naisten Linja Suomessa ry. Kampanjassa pääkumppaneita ovat Amnesty International Suomen osasto, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry ja Ensi- ja turvakotien liitto ry. Kampanjaan voi liittyä kampanja-aikana sekä yksityishenkilönä että järjestönä.

Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on edelleen maailman laajimmalle levinnyt ihmisoikeusloukkaus. Seuraukset ovat kohtalokkaat – Euroopassa vuonna 2012 kaikista naisiin kohdistuneista henkirikoksista 47 prosentissa tekijä oli perheenjäsen tai kumppani.

stepupwaveSuomi on yksi Euroopan vaarallisimmista maista naisille. Joka kolmas suomalaisnaisista on kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. Pelkästään yhden vuoden aikana ainakin 55 000 suomalaisnaista kokee seksuaalista väkivaltaa.

WAVE ja Tärkeä askel Suomessa:

WAVE ja sen suomalaiset pääkumppanit vaativat Euroopan päättäjiä toimimaan sekä kansallisesti että Euroopan-laajuisesti Istanbulin sopimuksen mukaisesti.

  • Tukemaan aktiivisesti naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisevää toimintaa ja väkivallan uhrien palveluja.
  • Sitoutumaan parantamaan KAIKKIEN väkivaltaa kokeneiden naisten ja heidän lastensa pääsyä erityistukipalveluihin.
  • Lisäämään erityistukipalvelujen määrää (24/7 puhelin, turvakodit, raiskauskriisikeskukset, matalan kynnyksen keskukset, tukipalvelut myös perhepalvelujen ulkopuolelle jääville naisille).
  • Parantamaan erityistukipalvelujen laatua ja varmistamaan, että tukipalveluita tarjoavat itsenäiset naisjärjestöt, joiden työ perustuu naisten ja heidän lastensa ihmisoikeuksiin ja heidän tarpeisiinsa.

 

FAKTALAATIKKO

  • Vain 15 Euroopan maassa on auttava puhelin, joka palvelee 24 h joka päivä ja on maksuton. Suomessa tämä on vasta suunnitteilla.
  • Koko Euroopasta puuttuu 47 000 turvakotipaikkaa (Euroopan Neuvoston arvio), Suomesta yli 400.
  • Suurimmassa osassa maita ei ole raiskauskriisikeskuksia tai niitä on liian vähän suhteessa väkilukuun. Suomessa niitä on 1, vaikka pitäisi olla 13.
  • Monet naiset jäävät täysin ilman tukea väkivaltakokemuksiensa kanssa. Syrjintää kokevat eri syistä mm.  vammaiset naiset, maahanmuuttajanaiset, sateenkaarinaiset, turvapaikanhakijanaise ja ikääntyvät naiset.

 

Miespyöräilijät lähtivät väkivaltaa kokeneiden naisten tueksi

Finska Kompaniet -pyöräilijäryhmä haluaa parantaa tyttöjen ja naisten turvallisuutta ja varmistaa, että väkivaltaa kokeneet naiset eivät jää ilman tukea.

Naisten Linjan ja Finska Kompanietin yhteistyö polkaistaan vauhdilla käyntiin tulevan viikonlopun Giro d´Espoo -pyöräilytapahtumassa Espoossa. Yhteistyön tavoitteena on kerätä 12 000 euroa erityisesti väkivaltaa kokeneiden naisten toipumista tukeviin palveluihin.

Naisiin kohdistuva väkivalta on aiheuttanut paljon huolta ja puhuttanut kansalaisia ennennäkemättömällä tavalla viimeisen puolen vuoden aikana. Naisten Linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulainen pitää hyvänä, että naisten kohtaama ahdistelu ja väkivalta nousevat vihdoin päivänvaloon.

– Suomessa tilanne on ollut vakava jo kauan ja nyt tarvitaan puhumisen lisäksi aktiivisia toimia, resursseja ja rahoitusta. Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy ja väkivaltaa kokeneiden tuki on meidän kaikkien asia. Olen erittäin iloinen, että Finska Kompaniet tarttui tuumasta toimeen. On hienoa huomata, että Suomessa on miehiä, jotka eivät vain kauhistu tilanteesta, vaan lähtevät aktiivisesti tukemaan väkivallan vastaista työtä tekeviä tahoja, sanoo Elina Nikulainen.

finskakompaniet

Finska Kompaniet on suomalainen pyöräilijäyhteisö, joka harrastaa kovavauhtista maantiepyöräilyä. Ryhmä koostuu suomalaisista kilpa- ja kuntopyöräilijöistä, joukossa on 31 miestä ja yksi nainen. Ryhmän päätavoitteena on polkea 300 kilometrin Vätternrundan alle 8 tunnissa kesäkuussa Ruotsissa.

Finska Kompaniet haluaa esimerkillään kannustaa kaikkia pyöräilijöitä aktiiviseen toimintaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Pyöräilijäryhmän puheenjohtaja Johan Fagerudd kertoo olleensa hämmästynyt kuultuaan ongelman laajuudesta.

–  Valta-aseman väärinkäyttö on aina tuomittavaa. Liikenteessä pyöräilijä tietää, miltä tuntuu olla vahvemman osapuolen ehdoilla. Finska Kompaniet vastustaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa kaikissa muodoissaan. Olemme ryhmä pääosin suomalaisia miehiä, joka haluaa tuoda esiin ongelman laajuutta nykypäivän Suomessa. Omilla toimillamme ja esimerkillämme haluamme osoittaa, että Suomessa on paljon miehiä, jotka ymmärtävät ongelman laajuuden ja ovat valmiita tekemään aktiivisesti töitä sen poistamiseksi. Haluamme edesauttaa Naisten Linjan toimintamahdollisuuksia heidän työssään väkivaltaa kohdanneiden naisten tukemisessa, sanoo Johan Fagerudd.

Naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa on perinteisesti ollut yleistä ja salaista. Vain yksi kymmenestä naisiin kohdistuvasta väkivaltatapauksesta tulee poliisin tietoon ja joka kolmas nainen ei kerro väkivallasta kenellekään.

Osallistu Finska Kompanietin ja Naisten Linjan yhteiskampanjaan ja lahjoita väkivallasta toipuvien naisten hyväksi.
Naisten Linjan tilinumero: FI76 8000 1710 11 5701. MUISTA käyttää viitenumeroa 1122.
Tehdään toipumisesta totta. Yhdessä.

Finlayson ja Naisten Linja yhteistyöhön naisten toipumisen tueksi

Naisten Linja on tänä keväänä aloittanut yhteistyön kotimaisen tekstiilialan yrityksen Finlaysonin kanssa. Meitä kahta kumppania yhdistävä tekijä on luonnollisesti naiset. Vuonna 1820 Tampereelle perustettu Finlayson oli nimittäin ensimmäinen yritys Suomessa, joka tarjosi naisille mahdollisuuden itsenäiseen elämään – oman asunnon ja toimeentulon. Yhteinen päämäärämme on turvallinen ja lämmin, rakkaudentäyteinen elämä jokaiselle naiselle.

Yhteistyön kunniaksi järjestämme keskiviikkona 4.5. klo 17.30 – 19 ostoetuillan Finlaysonin myymälöissä Helsingin Espalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Illan aikana tehtävistä ostoksista Finlayson antaa 25 prosentin alennuksen normaalihintaisista tuotteista. Myymälöissä on tarjolla pientä purtavaa ja paikalla on myös Naisten Linjan ja Finlaysonin edustajia.

Nyt on loistava tilaisuus ostaa lahjoja äidille, ystäville, ulkomailla asuville tutuille tai vaikka vain uudistaa lakanat ja pöytäliinat kesää varten. Samalla voi tehdä hyvää tukemalla väkivaltaa kokeneiden naisten toipumista.

Jos et pääse mukaan ostoetuiltaan, saat Naisten Linjan ystävänä lähestyvän äitienpäivän kunniaksi samaisella äitienpäiväviikolla 25 prosentin alennuksen myös Finlaysonin verkkokaupassa. Nettikoodi verkko-ostoksille on LINJA.

Ostoetuiltojen kokonaismyynnistä ja verkkokaupan koodilla tehdyistä ostoksista Finlayson lahjoittaa 10 prosenttia Naisten Linjan työlle naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Ostoetuilta on tarkoitettu vain etukäteen ilmoittautuneille, ilmoittautumiset 1.5. mennessä! 

finlayson

Löydä turvapaikka kehostasi

Tänä keväänä lempeys saa ulottua iholle asti.  Me Naisten Linjalla tiedämme, että keho muistaa väkivallan, pahat sanat ja teot. Naisten Linjan ja Olo-Tilan uusi ryhmä ”Olo-Turva” auttaa väkivaltaa kokenutta löytämään uudelleen turvapaikan omasta kehostaan.

Oletko kohdannut henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa? Väkivallan jälkeen koskettaminen, oman kehon rajojen vetäminen ja oman kehon kuunteleminen on usein vaikeaa. Sinun ei tarvitse etsiä omia rajojasi yksin, me olemme täällä auttamassa sinua. Kurssimme auttaa väkivaltaa kohdanneita suhtautumaan omaan kehoonsa lämmöllä ja hyväksyen. Kurssi on suunnattu naisille, jotka ovat jo jonkin verran käsitelleet kohtaamaansa väkivaltaa, ovat kiinnostuneita jatkamaan toipumista myös kehon tasolla ja joilla ei ole vielä kokemusta joogasta.

Naisten Linjan seitsemän kerran kurssi alkaa maaliskuun ensimmäinen sunnuntai-ilta 6.3. ja kokoontuu kerran viikossa Helsingin Olo-Tilan joogatiloissa. Kurssin tarkoituksena on hoitaa väkivallan kehoon jättämää jännitystä ja purkamatonta stressiä lempeillä joogaliikkeillä, syvävenytyksillä, hengitykseen hiljentymisellä ja hyväksyvää läsnäoloa opettelemalla. Kurssin vetää Vijnana-joogaohjaaja Jutta Niala, jolla on myös pitkää osaamista traumaa kokeneitten ihmisten ohjaamisesta.

Haluamme tarjota sinulle voimaa ja apua kehosi rajojen löytämiseksi. Kehosi on turvapaikkasi, sinun voimavarasi, ja se kuuluu juuri sinulle.

Voit ilmoittautua kurssille osoitteessa toimisto@naistenlinja.fi lähettämällä lyhyen kuvauksen siitä, miten uskot, että kurssi auttaisi omassa toipumisprosessissasi. Hakuaika päättyy perjantaina 19.2.

Huomaathan, että ilmoittautuminen edellyttää 30 euron kurssimaksun maksamista. Suurimman osan räätälöidyn kurssin kustannuksista maksaa Naisten Linja. Kurssi rahoitetaan Yhteishyvän ja Novitan yhteistyössä Naisten Linjan kanssa syksyllä 2015 järjestämän neulontakisan tuotoilla. Kurssille otetaan 10-15 osallistujaa. Ilmoitamme kaikille valituksi tulleille viikon 8 alussa, jolloin lähetämme tutustuttavaksi pienen materiaalipaketin ja kurssin tarkat tiedot.

Olo Turva

Järjestöt kutsuvat poliisin keskustelemaan kanssaan seksuaalisesta ahdistelusta

Helsingin poliisi on antanut viime päivien aikana useita haastatteluita, joiden johdosta seksuaalista väkivaltaa ehkäisevää ja auttavaa työtä tekevät järjestöt pitävät tärkeänä keskusteluyhteyden luomista poliisin ja järjestöjen välille koskien seksuaalista ahdistelua. Järjestöt kutsuvat Helsingin poliisin tapaamiseen kanssaan. Tapaamisen ideana on vaihtaa näkemyksiä ja tietoa, jotta seksuaaliseen ahdisteluun voitaisiin puuttua mahdollisimman tehokkaasti.

Järjestöjä on huolestuttanut poliisin lausunnoissa näkemys ongelman luonteesta ja laajuudesta kuten myös siitä, että nuoret tytöt provosoisivat heihin kohdistuvaa poliisin tietoon tullutta ahdistelua. Toisaalta järjestöt kuulisivat mielellään lisätietoa poliisin raportoimasta lisääntyneestä seksuaalisesta häirinnästä julkisilla paikoilla. Uskomme, että yhteistyö asiantuntijoiden ja poliisin välillä olisi tehokkain tapa vaikuttaa kaikkien turvallisuuteen kaupunkitilassa.

Kutsu on esitetty Helsingin poliisin poliisipäällikkö Lasse Aapiolle ja apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäelle 11.1.2016 sähköpostilla. Kutsun esittivät vaikuttamis- ja auttamistyötä tekevät järjestöt Naisasialiitto Unioni, Monika-Naiset liitto, Naisten Linja ja Nuorten Exit.

Vammainen nainen ja parisuhdeväkivalta

YK:n kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12.2015

Vammaisen naisen riski kohdata väkivaltaa tai sen uhkaa määritellään Suomessa useimmiten 2-4 kertaa suuremmaksi kuin vammattomien naisten. Voidaan arvioida, että kehitysvammaiset naiset ovat 4-10 kertaa alttiimpia kokemaan seksuaalista väkivaltaa.

EU:n mukaan Suomessa esiintyy naisiin kohdistuvaa väkivaltaa toiseksi eniten Euroopassa.

Yllä olevien tietojen valossa tuntuu uskomattomalta, että edelleen myytti Kuka muka on niin raukka, että lyö vammaista naista? elää vahvana. Ensimmäisen kerran se sai kunnon kolauksen vasta syksyllä 2013. Vammaisjärjestöjen naisverkosto järjesti silloin Korkkarimarssin Kiasman edustalta Musiikkitalon kautta eduskuntatalon rappusille ja luovutti kappaleen vammaisten naisten väkivaltaa käsittelevää uunituoretta opasta jokaiselle eduskuntaryhmälle.

Vammaista tyttöä kasvatetaan ja vammaista naista kannustetaan olemaan sukupuoleton puutarhatonttu. Pitää pysyä kastissaan. Lääke vammaisen naisen kohtaamaan parisuhdeväkivaltaan on usein ollut lakoninen toteamus, että sait mitä tilasit. Tämä on asia, joka ei sinulle alun perinkään kuulunut, miksi et uskonut? – Kai sie nyt oot läksys oppinut, etkä ennee milloinkaan erehy luulemaan, että joku voisi sinusta tykätä, sanoi sukulainen eräälle vammaiselle naiselle kun lähti hyvin piinaavasta avioliitostaan.

 – Niin, ja siullehan varta vasten sanottiin, ettei siusta oo naimisiin, kuului vielä loppukaneetti. Joskus näyttää siltä, että vammaisen naisen parisuhde ja seksuaalisuus herättävät ympäristössä samoja vastenmielisyyden tunteita ja raivon ilmaisuja kuin ajatus nunnan rakastajasta. Erään vammainen naisen mukaan kukaan ei halua vammaista lasta, joten perheen on mahdotonta ajatella, että kukaan voisi häntä aikuisenakaan haluta, paitsi hyötymistarkoituksessa. Toisaalta vammaisuus herättää suvussa aidon halun suojella vammaista naista lisäkolhuilta.

Parisuhteesta voi tietenkin tulla lisäkolhu, kenelle hyvänsä naiselle. Vammaisten naisten naisliikkeen sisällä on sanonta – Give me my scooter so I can leave you/ Anna apuvälineeni, niin voin jättää sinut.  Riippuvuus toisen henkilön avusta päivittäin ja jatkuvasti on eräs tekijä parisuhdeväkivallan syntymisessä ja etenkin kierteen jatkumisessa. Samalla on hyvä pitää mielessä, että parisuhdeväkivalta voi olla ihan sitä samaa väkivaltaa mitä kaikki naiset kaikkialla maailmassa kokevat, joskus nainen vain sattuu olemaan myös vammainen.

Syyllistävään neuvontaan kannattaa aina suhtautua varauksella. Erään vammaisen naisen isän mielestä tyttären tulisi katsoa sormiensa läpi aviomiehen uskottomuutta, koska se johtui kuulemma naisen vammaisuudesta ja sen myötä tulleesta, kauniisti sanottuna, ”puutteellisesta ulkomuodosta”. Syy oli naisen, ei sen vuoksi saa jättää! Tytär kyseenalaisti olettamukset sanomalla, että eipä olisi montaa eroa tässä maassa, jos ne vammaisuudesta johtuisivat, kun vammaisia on niin vähän. Miksikäs huippumallin ja kauneudestaan kuuluisan prinsessan puolisot tulivat uskottomuuden vuoksi jätetyiksi? Ei suinkaan isä, useamman vaimon hylkäämänä, tuntenut tarvetta puolustaa omia tekemisiään tyttärensä vamman kustannuksella? Asiaan ei sittemmin palattu…

Voimaantuminen ja tarvittavat palvelut ovat avainsanoja parisuhdeväkivallasta vapautumiseen ja myös sen ennalta ehkäisemiseen. A person with disability eli henkilö, jolla on vamma, on ehdottomasti paras ilmaisu vammaisista ihmisistä puhuttaessa. Vamma on eräs ominaisuus, mutta se ei ole ainoa ominaisuus. Vammainen nainen on siis nainen, jonka yhtenä ominaisuutena on hänen vammansa. Naisena hänelle ilman muuta kuuluvat samat oikeudet, samat velvollisuudet ja samat palvelut kuin kaikille muillekin naisille. YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisia henkilöitä tulee kohdella kuten muita ihmisiä. Sopimukselta, jossa on myös naisartikla, on lupa odottaa paljon. Istanbulin sopimus raivaa tietä esteettömille turvakodeille ja 24h auttaville puhelimille. Vammaisten naisten naisliike auttaa voimaantumisessa. Naisten Linjan vammaisille ja pitkäaikaissairaille naisille tarkoitetut palvelut auttavat. Tämän kolumnin lukeminenkin auttaa asiaa yhden henkäyksen verran eteenpäin.

Vammaisuus ei ole ikinä parisuhdeväkivallan syy. Väkivallan teolla on aina tekijä ja hänen tulee aina kantaa teostaan vastuunsa, tunnustaa syyllisyytensä sekä kärsiä rangaistuksensa. Vaihtoehtoja ei ole.

Hyvää YK:n kansainväistä vammaisten päivää!

toivottaa

Pirkko Justander, suunnittelija

Naisten Linja

 

Lähteet:

https://www.julkari.fi/handle/10024/110395

 

Tervetuloa mukaan kampanjoimaan henkistä väkivaltaa vastaan!

Vuoden 2015 Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan teemana on henkinen väkivalta. Aihe on ajankohtainen ja vaikea. Suurimmassa osassa (80%) Naisten Linjan auttavaan puhelimeen soitetuista puheluista käsitellään henkistä väkivaltaa.

EU:n perusoikeusviraston raportin mukaan 53% suomalaisnaisista on kokenut henkistä väkivaltaa täytettyään 15 vuotta. EU:n sisäinen keskiarvo oli tutkimuksessa 43%. Elokuussa voimaan tullut Istanbulin sopimus nostaa henkisen väkivallan ensimmäisenä kansainvälisenä sopimuksena esiin ja vaatii sen selkeää kriminalisoimista.

Tule mukaan kampanjoimaan kanssamme!

Valoa, ei väkivaltaa on kampanja, joka järjestetään YK:n naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavana päivänä 25.11. Tuolloin sytytämme ympäri Suomen kynttilät väkivaltaa kohdanneille ja väkivaltaan menehtyneille naisille. Toivotamme kaikki tervetulleiksi Kolmen Sepän patsaalle keskiviikkona 25.11. klo 15-17.

Tuet parhaiten kampanjaa tykkäämällä Valoa, ei väkivaltaa -sivustosta sosiaalisessa mediassa ja jakamalla kampanjan materiaaleja. Valoa, ei väkivaltaa toimii Facebookissa ja Twitterissä.

Kampanjan järjestää Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio, joka on järjestöjen, tutkijoiden ja yksityishenkilöiden muodostama verkosto naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Tänä vuonna kampanjaa koordinoi Naisten Linja.

“Haluamme tällä kampanjalla osoittaa, että henkinen väkivalta ja sen seuraukset ovat yhtä vakavia kuin fyysisessä väkivallassa”, kommentoi Naisten Linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulainen.

Mitä henkinen väkivalta on?

”Aggressiiviset puheet ovat päivittäisiä. Olen oppinut olemaan varpaillani ja hillitsemään omaa käytöstäni sekä lasten käyttäytymistä, että uhkailut eivät muuttuisi todeksi. Pelkään vierailuja, illanviettoja ja kaikkea kodin ulkopuolella tapahtuvaa, sillä en ikinä voi olla varma mihin tilanteet johtavat.” –yhteydenotto Naisten Linjalle

Henkisen väkivalta on usein systemaattista ja jatkuvaa. Väkivallan toistuessa kokijan minuus murtuu, itsetunto särkyy ja kyky tunnistaa omia tunteita katoaa. Henkisen väkivallan seuraukset ovat fyysisiä: tihentyneitä sydämenlyöntejä, hikoilua, painajaisia, pahoinvointia, tärinää, jatkuvaa ahdistuneisuutta.  Psyykkiset seuraukset ovat samat kuin fyysisen väkivallan kokijoilla. Niiden aiheuttajana on usein henkilö, jonka kokija odottaa ja toivoo rakastavan itseään.

“Olen tottunut siihen, että kun mä menen kotiin, siirrän kenkiä monta kertaa, hitusen oikealle, väkäsen vasemmalle, että ne on nätisti. Palaan keittiöön kääntämään pullojen etiketit katsojaan päin, sillä kädellä, joka toimii paremmin. Laitan musiikin pois, kun vaan kuulen alaoven klangin. Mun sydän napauttaa hengen pois, kun viime hetkellä huomaan, että unohdin sormikkaat sohvalle. Istun niiden päälle ja odotan niin että pääkopassa pauhaa.”

Tällä kampanjalla haluamme vetää yhdessä rajan rakkauden ja henkisen väkivallan väliin. Pelko ei kuulu rakkauteen.

Lue lisää kampanjasta täältä: http://vakivaltaobservatorio.fi

Naisten Linja lähti Mimmien matkaan

Tässä yhteistyössä on voimaa: Syyskuussa Naisten Linja aloittaa yhteistyön Bazar-kustantamon ja kirjailja Katherine Pancolin kanssa. Mimmit-kirjasarjassa Pancol käsittelee muun muassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja naisten välistä tukea ja ystävyyttä monen erilaisen naiskohtalon kautta. Yhteistyön kunniaksi Naisten Linjan jäsenet voivat tilata kaikkia trilogian kirjoja (Mimmit, Mimmit 2 ja Mimmit 3) alennuskoodilla STELLA Bazarin verkkokaupasta:  www.bazarshop.fi 

Kymmenen prosenttia Mimmit-trilogian tuotosta lahjoitetaan suoraan Naisten Linjalle. Naisten Linja kiittää lämpimästi!

Pancol kertoo pysäyttävästi Mimmit-kirjasarjan synnystä:

pancol“Istuin kahvilla terassilla. Tilasin olutlimonadin ja avasin lehden. Terassille tuli pariskunta. Miehellä oli varvastossut, väljä hihaton t-paita ja lyhyet nailonsortsit. Hän oli ruipelo, jolla oli leuassa ohutta vaaleaa parranhaiventa. Ja vaimo, aivan kuin Brigitte Bardot Keskipäivän aaveen Camillena päässään ruskea peruukki ja tummat aurinkolasit. Niin kaunis, että hiilihappokuplat nousivat nenääni. Ja kaksi pientä poikaa. Noin kahdeksan- ja kymmenenvuotiaat. Pariskunta istui muutaman pöydän päähän minusta. Pitkän neuvottelun jälkeen he tilasivat.

Minä luin lehteä toisella silmällä ja tarkkailin perhettä toisella. Mies puhui vaimolle hyvin, hyvin hiljaa. Härnäsi häntä. Nainen ei mennyt leikkiin mukaan. Hän tuijotti suoraan eteensä. Hän oli neljännellä, ehkä viidennellä raskauskuukaudella.

Ja sitten… Mies kohotti kätensä ja löi monta kertaa. Naisen kasvot osuivat kiviseen pylvääseen. Yhä uudelleen ja uudelleen. Nainen ei päästänyt inahdustakaan. Pani vain lasit uudelleen nenälleen. Pojat huusivat mitä ihmettä äiti on tehnyt! Ruipelo vastasi te ette ehkä tiedä, mutta hän kyllä tietää. Tarjoilija toi juomat. He ottivat pillinsä ja joivat.

Myöhemmin seurasin naista, kun hän meni naisten huoneeseen. Mies tuli perääni ja runttasi minut seinää vasten. Nyt sinä häivyt, tai hakkaan hänet, mies sanoi. Nainen katsoi minuun.

En ikinä unohda sitä katsetta. Hän rukoili minua olemaan hiljaa. Vinkkasi minua lähtemään.

Minä lähdin. Mitään muuta en nähnyt. Pitkään aikaan en nähnyt mitään muuta.

Kunnes päätin ryhtyä kirjoittamaan. Kirjoittamalla näkee sen, minkä haluaisi unohtaa.

bazarKirjoitin mielessäni se Plaisance-du-Gersin kahvilaterassin nainen. Ja kaikki naiset, joita tätä kirjaa varten haastattelin. Hakatut, raiskatut, pahoinpidellyt naiset. He uskalsivat puhua minulle, ja olen siitä heille kiitollinen.”

Suomentanut Lotta Toivanen

Kuva: Sylvia Lancrenon

 

Tervetuloa Naisten Linjan lukupiiriin!

“Ennen vanhaan kouluissa oli tapana tehdä koe jonka tarkoituksena oli testata sammakon hermojärjestelmää ja sitä kautta ymmärtää ihmisen hermojärjestelmää. Toisella kädellä nostettiin vedellä täytetty kattila kuumalle liedelle ja toiseen käteen otettiin elävä sammakko. Kun vesi kiehui, sammakko heitettiin kattilaan. Tulos oli aina sama: sammakko loikkasi äkkiä pois kattilasta ja livahti tiehensä. Hermojärjestelmä oli varoittanut sitä: kattila oli vaarallinen paikka, sieltä oli häivyttävä kiireen vilkkaa. (…) Sen jälkeen oli kokeen toisen vaiheen vuoro. Heitettiin sammakko kattilaan jossa oli kylmää vettä. Sammakko ui ja kurnutti tyytyväisenä vailla huolen häivää. Lieteen laitettiin tuli ja veden lämpötila kohosi. Suunnilleen asteen minuutissa. Sammakko sen kuin ui ja kurnutti tyytyväisenä huomaamatta, että vesi lämpeni koko ajan, siitä tuli polttavan kuumaa ja sitten se alkoi kiehua. Lopulta sammakko kuoli. Se ei yrittänyt kertaakaan loikata pois kattilasta. Se ei ollut tajunnut vaaraa.”
Puhe naisten turvakodissa, Mimmit 2, suomentanut Marja Luoma

Haluaisitko lukea Mimmit-trilogian? Entä haluaisitko myös keskustella lukemastasi? Lukupiirin ensimmäisellä tapaamiskerralla ma 26.10. keskustelemme Mimmit 1 -kirjasta. Lukupiiri kokoontuu Naisten Linjan tiloissa Helsingin keskustassa, ohjeet saapumiseen saat ilmoittautumisen yhteydessä.

mimmitLainaa Mimmit kirjastosta, Naisten Linjalta (toimistolta löytyy muutama kappale) tai tilaa omasi alennuskoodilla Bazarin verkkokaupasta ja ilmoittaudu mukaan Naisten Linjan lukupiiriin! Voit ilmoittautua osoitteeseen toimisto@naistenlinja.fi

Ensimmäiset kokoontumispäivät ovat:
ma 26.10. Mimmit 1
ma 7.12. Mimmit 2

Nyt neulotaan Naisten Linjan puolesta!

YH 8/15 Neulekilpailun avaus.

Novitan ja Yhteishyvän neulekilpailun tuotot lahjoitetaan Naisten Linjalle:

“Millaisen huivin sinä haluaisit kietoa kaulaasi tai antaa läheisellesi lahjaksi? Miellyttääkö mutkaton kauluri vai haluatko haastetta maksihuivin muodossa? Päästä luovuutesi irti ja osallistu suosittuun neulekilpailuun huivilla, jonka toteutustavasta päätät sinä. Ainoa vaatimus on, että käytät toteutuksessa Novitan lankoja.

Kilpailu keräsi lähes 300 työtä! Kilpailuun lähetetyt työt myydään marraskuussa käsityöalan ykköstapahtumassa Suomen Kädentaidot -messuilla Tampereella. Myynnistä saatu tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Naisten Linjalle.

Lisätietoja

Hännikäis-kohun seurauksena Naisten Linja sai ennätysmäärän miestukijoita

Esseisti Timo Hännikäinen kirjoitti Naisten Linjan ja muiden feminististen naisjärjestöjen Facebook-seinille juhannusyönä törkeyksiä. Viestit herättivät paljon järkytystä ja mielipahaa. Seuraavan viikon aikana Naisten Linja sai kuitenkin iloisen yllätyksen: yli tuhat uutta Facebook-fania ja yli sata jäsenhakemusta.

Naisten Linjan tuore toiminnanjohtaja Elina Nikulainen ilahtui ihmisten halusta toimia aktiivisesti naisvihaa vastaan. Hän korostaa netin olevan yhä turvattomampi paikka naisille.
”Vihapuheen, rasismin ja naisvihan lisääntyessä on tehtävä töitä sen eteen, että naiset saisivat kokea olevansa turvassa kaikissa arjen toiminnoissaan, oli kyse sitten kävelymatkasta juna-asemalle tai nettipalstalle kommentoinnista.”

Kirjailija Katja Kettu haki Naisten Linjan jäsenyyttä tukeakseen naisia ja osoittaakseen mieltään naisvihaa vastaan. ”Maassa, jossa naisvihamieliset äänenpainot saavat jatkuvasti palstatilaa, on tärkeää tukea järjestöjä, jotka konkreettisella ja pitkäjänteisellä tavalla auttavat hädänalaisia. Tällaisia positiivisia voimia pitää tuoda esiin ja olla tukemassa”, Kettu toteaa.

Jäsenhakemusten joukossa oli paitsi runsaasti tunnettuja vaikuttajia ja julkisuudenhenkilöitä, myös ennätysmäärä miehiä. Yksi Naisten Linjan jäsenyyttä hakeneista miehistä on kirjailija Tommi Melender. “Hännikäisen onnettomat kännisekoilut saivat minut tutkimaan Naisten Linjan nettisivuja. Tuli mieleen, että tässä on sellainen taho, jonka työtä mielelläni tukisin. Yhteiskunnassamme on rauhallisen pinnan alla paljon väkivaltaa ja väkivaltaan lietsomista. Arvostan ja ihailen sellaista toimintaa, joka auttaa väkivallan uhreja ja ehkäisee väkivaltaa.”

Toiminnanjohtaja Elina Nikulaisen mielestä miestenhakijoiden kasvanut määrä kertoo siitä, että väkivaltaa kohdanneen naisen kohtalo on monelle naiselle ja miehelle tärkeä.
”Hännikäisen teko tuomittiin aktiivisen toiminnan kautta. Jäsenhakemusten ja lahjoitusten avulla työmme väkivaltaa kohdanneiden naisten ja tyttöjen kuuntelijoina jatkuu. Saamme vuodessa noin viisituhatta puhelua, joista päivystäjillemme pääsee läpi alle tuhat, se kertoo paljon tämän hetkisestä tilanteesta.”

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus tuli Suomessa voimaan 1.8. Sopimus on ensimmäinen eurooppalaisten naisten oikeuksiin keskittyvä ihmisoikeussopimus. Sopimus velvoittaa Suomea muun muassa perustamaan vuorokauden ympäri toimivan puhelinpalvelun väkivaltaa kohdanneille naisille.

Järjestöjen kannanotto uudelle hallitukselle naisiin kohdistuvasta väkivallasta

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäistävä tehokkaasti tulevalla hallituskaudella

Suomi on Istanbulin sopimuksen, eli Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi tehdyn yleissopimuksen, myötä sitoutunut ehkäisemään ja torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa konkreettisin toimenpitein. Sopimus tulee kansallisesti voimaan tämän vuoden elokuussa. Lähes puolet suomalaisista naisista kokee väkivaltaa elämänsä aikana, mutta Suomi ei silti ole ryhtynyt tarpeellisiin toimiin tämän vakavan ihmisoikeusloukkauksen poistamiseksi.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä tekevät järjestöt vaativat uudelta hallitukselta tehokkaita ja riittäviä toimia, jotta kansainvälisten velvoitteiden vaatimukset saavutetaan tulevan neljän vuoden aikana. Naisiin kohdistuvasta väkivallasta aiheutuu yhteiskunnallemme vuosittain miljardiluokan kustannukset. Suomi on jo vuosikymmeniä saanut huomautuksia riittämättömistä toimista naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Amnestyn helmikuussa teettämän puoluekyselyn mukaan kaikki eduskuntapuolueet kannattavat väkivaltaa kokeneiden palveluiden lisäämistä. Nyt onkin otollinen hetki lunastaa lupaukset.

Istanbulin sopimus on ensimmäinen nimenomaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan puuttuva eurooppalainen ihmisoikeussopimus, joka määrittelee naisiin kohdistuvan väkivallan yhdeksi vakavimmista sukupuoleen perustuvista ihmisoikeusloukkauksista. Sopimus on myös ensimmäinen ihmisoikeussopimus, jossa mainitaan seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti kiellettyinä syrjintäperusteina. Sopimuksen nojalla on siis autettava kaikkia naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan uhreja sukupuolesta riippumatta. Samalla on kiinnitettävä huomiota sukupuolten moninaisuuteen ja siihen, että nimenomaan naisiin kohdistuu väkivaltaa heidän sukupuolensa vuoksi. Lisäksi jotkut ryhmät, kuten vammaiset naiset, maahanmuuttajanaiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat naiset ovat muita suuremmassa vaarassa joutua väkivallan uhreiksi.

Istanbulin sopimus velvoittaa:

1. osoittamaan riittävät rahoitus- ja henkilövoimavarat naisiin kohdistuvan väkivallan eri muotojen ehkäisemiseen ja torjumiseen
2. perustamaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä koordinoivan toimielimen, joka vastaa väkivallan vastaisen työn yhteensovittamisesta, seurannasta ja arvioinnista, väkivaltaa koskevien tietojen kokoamisesta, tarkastelusta ja tiedottamisesta sekä kansainvälisestä yhteydenpidosta vastaavien toimielinten kanssa
3. takaamaan riittävät, esteettömät ja maantieteellisesti kattavat palvelut kaikille väkivaltaa kokeneille naisille. Sopimus velvoittaa tarjoamaan matalan kynnyksen palveluja, huomioiden haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, mm. vammaiset henkilöt, siirtolaiset ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt
4. muuttamaan lainsäädäntöä siten, että se vastaa Istanbulin sopimuksen sisällöllisiä velvoitteita. Esimerkiksi seksuaalirikokset tulisi määritellä suostumuksen puutteen kautta ja pakkoavioliitot tulisi voida mitätöidä, kumota tai purkaa, sekä
5. ehkäisemään väkivaltaa konkreettisin toimenpitein, mm. tukemalla väkivaltaa koskevaa tutkimusta.

Istanbulin sopimus ratifioitiin Suomessa rimaa hipoen. Yllä olevilla toimenpiteillä on vielä mahdollisuus korjata tilanne. Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi laajimmista
ihmisoikeusongelmistamme. Valtiolla on viime kädessä vastuu tämän ihmisoikeusloukkauksen lopettamisesta.

Amnesty International Suomen osasto
Ensi- ja turvakotien liitto
Exit – pois prostituutiosta ry
Ihmisoikeusliitto ry
Monika-naiset liitto ry
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry
Naisten linja Suomessa ry
Profeministimiehet ry
Pro-tukipiste ry
Seta ry
Suomen UN Women – Finlands UN Women ry
Rikosuhripäivystys
Vammaisjärjestöjen naisverkosto

Lisätietoa: Katariina Heikkinen, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija / Amnesty International Suomen osasto

katariina.heikkinen@amnesty.fi / +358 44 7096925

johannapienetKuva: Johanna ja Veera Amnelin