Vammaiset/pitkäaikaissairaat naiset ja väkivalta

Väkivallasta, jonka kohteena on vammainen tai pitkäaikaissairas nainen, ei juuri puhuta. Väkivaltaa ei tunnisteta eikä sen olemassaoloa haluta myöntää. Juuri näistä syistä väkivallasta pitää puhua.

Toisin kuin yleisesti luullaan, vamma tai sairaus ei suojele sinua väkivallalta vaan pikemminkin päinvastoin. Vammaisena naisena riskisi kohdata väkivaltaa Suomessa on 2-4 kertaa suurempi kuin vammattomilla naisilla. Mitä enemmän vamma tai sairaus vaikuttaa toimintakykyysi, sitä vähemmän sinulla on mahdollisuuksia vaikuttaa väkivaltatilanteeseen tai puolustautua.

Päivittäisiin toimiisi kohdistuva avun tarve voi  johtaa väkivaltaiseen riippuvuussuhteeseen. Erilaiset asumisyksiköt, laitokset ja sairaalat, hoitohenkilöstö ja henkilökohtainen apu täyttävät arjen kymmenillä vaihtuvilla ja tuntemattomilla kasvoilla. Jos joudut mukautumaan monien auttajien aikatauluihin, se merkitsee omien elintoimintojesi ja tapojesi säätelemistä. Ehket aina tarvittaessa saa tai uskalla pyytää apua.

Läheinen tai avustaja saattaa tahallaan asettaa esimerkiksi lääkkeesi, kuulokojeesi, pyörätuolisi tai erikoissilmälasisi niin kauas, ettet pääse niihin käsiksi. Läheinen tai avustaja voi jättää sinut nostamatta sängystä tai viemättä vessaan. Fyysinen väkivalta kohdistuu usein vammaan: näkövammaista naista lyödään silmille, kommunikkatiovammaista suulle, liikuntavammaista jalkoihin jne.

Vaikka väkivaltatilannetta olisi vaikeaa kuvailla, ymmärtää tai sanoittaa, se ei tarkoita sitä, että teko ei olisi tapahtunut tai etteikö tapahtunut väkivalta olisi rikos. Esimerkiksi tahallinen ja toistuva auttamatta tai hoitamatta jättäminen on väkivaltaa.

Sinua voidaan  vammasi tai sairautesi varjolla käyttää tai yrittää käyttää myös taloudellisesti hyväksi. Läheinen tai avustaja saattaa hallinnoida rahojasi tai  käyttää pankkiatunnuksiasi tai pankkikorttiasi ilman lupaa. Hän voi ottaa lainoja nimelläsi. Hän saattaa  pakottaa sinua hakemaan yhteiskunnan taloudellisia tukia ehtona avustamiselle tai jopa ystävyys- tai seurustelusuhteen säilymiselle. Silloin kyseessä on taloudellinen väkivalta.

Terveyttä ihannoivassa yhteiskunnassa vammaisena tyttönä tai naisena saa harvoin tukea omien voimavarojensa, seksuaalisuutensa tai naisellisuutensa löytämiseksi. Sinua on ehkä suoraan kielletty ilmaisemasta naisellisuutta, koska sitä pidetään vammaisuuden takia sopimattomana.

Jos tukea naiseksi kasvamiseen ei tarjota, oppii nopeasti tarkastelemaan maailmaa sukupuolettoman ihmisen näkökulmasta. Seksuaalisuuden ja ruumiillisuuden sijaan keskitytään kehosi puutteellisuuteen ja vamman hoitamiseen, epämiellyttäviäkin toimenpiteitä sietäen. Seksuaalisten kokemusten ja seksuaalisen väkivallan sanoittaminen voi olla tämän vuoksi olla vaikeaa.

Seksuaaliseksi häirinnäksi luetaan kaikki ei-toivottu, vastenmielinen, seksuaaliväritteinen koskettelu ja puheet, oli kyse sitten lähisuhteesta, hoitotoimenpiteestä tai mistä tahansa muusta fyysisestä tai virtuaalisesta kohtaamisesta.

Suomen rikoslain mukaan kaikki tilanteet, joissa tekijä on käyttänyt sukupuoliyhteyteen päästäkseen hyväkseen uhrin puolustuskyvyttömyyttä, määritellään raiskauksiksi.

Jokaisella vammaisella naisella on oikeus omaan tilaan, jonka voi halutessaan itse sulkea.

Itsearviointilomake

Tuntuuko sinusta, että juuri nyt kohtaat väkivaltaa omassa elämässäsi? Tee Naisten Linjan uusien toimintojen ja Invalidiliiton naistyöryhmän yhdessä laatima testi:

Alla olevaan lomakkeeseen on koottu yleisimmät vammaiseen naiseen kohdistuvat väkivallan muodot. Vastatessasi kysymyksiin voit lisäksi tehdä muistiinpanoja kohdista, joihin sinun on vaikeaa vastata pelkästään kyllä tai ei.

Käy läpi Uskalla olla -oppaan aukeama sivuilta 84-85 ja mieti mihin tahoon sinun kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä jos:
– yksikin kyllä vastaus saa sinut huolestumaan
– huomaat jossakin väkivallan muodossa olevan enemmän kyllä kuin ei vastauksia
– jos testin lopputuloksessa on enemmän kyllä kuin ei vastauksia

Halutessasi voit soittaa testin tuloksesta tai muusta huolesta, joka liittyy väkivaltaan elämässäsi Naisten Linjan Moninaisuuspäivystyksen numeroon
0800 02 400 keskiviikkoisin klo 9 -13 sekä joka kuukauden ensimmäinen lauantai klo 8-11. Soittaminen on anonyymia, luottamuksellista ja maksutonta. Moninaisuuspäivystys on heinä- ja joulukuut tauolla.

HENKINEN VÄKIVALTA
1. Vähätteleekö ja mitätöikö joku läheinen ihminen/avustaja sinua?
Kyllä / Ei

2. Haukkuuko joku läheinen ihminen/avustaja vammaasi?
Kyllä / Ei

3. Arkailetko omien mielipiteidesi esittämistä jonkun seurassa, jos hän kohtelee sinua epäasiallisesti?
Kyllä / Ei

4. Onko joku läheinen ihminen/avustaja sitä mieltä, että hän saa päättää asioistasi, koska tarvitset hänen apuaan?
Kyllä / Ei

5. Uhkaako joku läheinen ihminen/avustaja, että joudut luopumaan kodistasi ja muuttamaan laitokseen, jos et tottele häntä?
Kyllä / Ei

FYYSINEN VÄKIVALTA
1. Auttaako tai avustaako sinua joku tahallaan kipua tuottaen?
Kyllä/Ei

2. Antaako joku ymmärtää, että hän pystyy satuttamaan sinua, jos et tottele?
Kyllä/Ei

3. Tuntuuko sinusta, että joku läheinen ihminen/avustaja tahallaan vie apuvälineen/lääkkeen niin kauas, että et ilman apua saa sitä lähellesi?
Kyllä/Ei

4. Jättääkö joku tahallaan sinut vuoteeseen tai ei auta sinua esim. wc:ssä, jos et ole hänelle mieliksi tai hän vaan sattuu olemaan huonolla tuulella?
Kyllä/Ei

5. Lyökö tai satuttaako joku sinua?
Kyllä/Ei

6. Lyökö joku sinua avustamistilanteessa ja sanoo, että syy on sinun?
Kyllä/Ei

TALOUDELLINEN VÄKIVALTA
1. Päättääkö joku muu rahojesi käytöstä, vaikka sinulla ei ole edunvalvojaa?
Kyllä/ Ei

2. Käyttääkö joku väärin pankkitunnuksiasi ja ottaa rahaa itselleen?
Kyllä/Ei

3. Tuntuuko sinusta, että joku on ystäväsi/kumppanisi vain siitä syystä, että hyötyy sinusta taloudellisesti?
Kyllä/ Ei

4. Pakottaako joku sinua hakemaan jotain vammaiselle henkilölle kuuluvaa avustusta sosiaalitoimistosta tai muualta, että hän voisi itse siitä hyötyä?
Kyllä/Ei

5. Estääkö joku sukulainen sinua muuttamasta asumaan itsenäisesti, koska hän hyötyy sinusta taloudellisesti?
Kyllä/Ei

PARISUHDEVÄKIVALTA
1. Antaako kumppanisi ymmärtää, että saat olla iloinen, koska hän ylipäätään on kanssasi, vaikka olet vammainen?
Kyllä/Ei

2. Kumppanisi flirttailee toisten kanssa näyttääkseen sinulle kuinka helposti hän voisi saada uuden kumppanin
Kyllä/Ei

3. Kumppanisi kritisoi, halventaa ja mitätöi sinua avoimesti muiden läsnä ollessa
Kyllä/Ei

4. Kumppanisi sanoo, että et voi ikinä ottaa eroa, koska sosiaaliviranomaiset eivät anna lasten jäädä asumaan vammaisen puolison kanssa
Kyllä/Ei

5. Kumppanisi käyttää omia rahojaan pääasiassa itseensä ja sinun pitää huolehtia arjen menoista kuten vuokranmaksusta ja sähkölaskusta
Kyllä/Ei

SEKSUAALINEN VÄKIVALTA
1. Epäiletkö, että joku koskettelee sinua sopimattomasti, samalla kun hän avustaa sinua?
Kyllä/ Ei

2. Vaatiiko joku seksiä sinulta vastapalvelukseksi, koska hän auttaa tai avustaa sinua?
Kyllä/Ei

3. Tuntuuko sinusta siltä, että joku painostaa sinua seksiin?
Kyllä/Ei

4. Onko kumppanisi sitä mieltä, että sinun tulee aina suostua seksiin silloin kun hän sitä haluaa?
Kyllä/Ei

5. Korostaako kumppanisi, että suhde on pelkkä seksisuhde, koska julkisesti hän ei vammaisen kanssa kehtaa kulkea?
Kyllä/Ei

Turvaohjeita tilanteisiin, joissa on kyse parisuhdeväkivallasta

Turvakotinet – testi väkivallan kokijalle

Turvasuunnitelmat